Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4 Suuret asumiskustannukset rasittivat yksin asuvia

Suuret asumiskustannukset rasittivat 176 100 kotitaloutta eli 6,6 prosenttia kaikista kotitalouksista vuonna 2016. Asumiskustannusrasitteisiin kotitalouksiin kuului 223 400 henkilöä, 4,1 prosenttia kotitalousväestöstä. Asumiskustannukset ovat suuret silloin, kun niihin nettomääräisinä kuluu yli 40 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista asumistuet poislukien. Määritelmä on EU:n tulo- ja elinolotilastosta (EU-SILC). (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Kotitaloudet (%) asumiskustannusten tulo-osuuksien mukaisissa ryhmissä vuosina 2002–2016, nettomääräiset asumiskustannukset

Kuvio 9. Kotitaloudet (%) asumiskustannusten tulo-osuuksien mukaisissa ryhmissä vuosina 2002–2016, nettomääräiset asumiskustannukset

Suurten asumiskustannusten rasittamien kotitalouksien määrän kasvu taittui edellisvuonna. Osuus oli vuonna 2016 yhä vajaan yhden prosenttiyksikön pienempi kuin vuonna 2014. Vuoteen 2010 verrattuna, jonka jälkeen asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä alkoi kasvaa, osuus oli vain vähän suurempi (0,4 %-yksikköä). Niiden kotitalouksien määrä, jotka käyttivät asumiseen yli 30 prosenttia tuloistaan, pysyi edeltäviin vuosiin verrattuna samana, eli vajaassa 16 prosentissa kaikista kotitalouksista. Näissä kotitalouksissa asui lähes 11 prosenttia henkilöistä.

Sekä kotitalouksien, joiden asumiskustannukset olivat suhteellisen suuret, että niihin kuuluvien henkilöiden määrät kääntyivät kasvuun viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla molemmilla raja-arvoilla (asumiskustannusten tulo-osuus yli 30 % tai 40 %). Vielä vuonna 2005 asumiskustannusten tulo-osuus oli yli 40 prosenttia 5,4 prosentilla ja yli 30 prosenttia 12,7 prosentilla kotitalouksista. Kotitalouksien, joilla asumiskustannukset olivat viidenneksen tai alle käytettävistä olevista rahatuloista, määrä vastaavasti väheni. Näiden kotitalouksien osuus oli vuonna 2005 noin 70 prosenttia ja vuonna 2016 vajaat 66 prosenttia.

Asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien, joilla nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuus oli yli 40 prosenttia, määrä oli vuonna 2016 noin 7 prosenttia pienempi kuin huippuvuonna 2014. Henkilömäärä pysyi edellisen vuoden tavoin 12 prosenttia pienempänä. Vuosia 2008 ja 2009 lukuun ottamatta asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä kasvoi yhtäjaksoisesti 2000-luvun puolivälistä vuoteen 2014. (Kuvio 10.)

Kuvio 10. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 30 % tai 40 %, vuosina 2002–2016, nettomääräiset asumiskustannukset

Kuvio 10. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 30 % tai 40 %, vuosina 2002–2016, nettomääräiset asumiskustannukset

Asumiskustannusrasitteisuuden väheneminen viime vuosina on kohdistunut vuokra-asunnoissa asuviin. Vuokra-asunnoissa asuvista kotitalouksista oli asumiskustannusrasitteisia 14,3 prosenttia vuonna 2016. Osuus oli 2,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2014. Vuokra-asunnoissa asuvien, asumiskustannusrasitteisten henkilöosuus oli 10,2 prosenttia, mikä samoin oli 2,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2014. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2016

Kuvio 11. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2016

Suuret asumiskustannukset (nettomääräisinä yli 40 % käytettävissä olevista rahatuloista) rasittivat tulojen mukaan keskimääräistä useammin kahteen alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvia kotitalouksia, pienituloisia, vuokra-asunnossa asuvia, Helsinki-Uudenmaan suuralueen, yhden henkilön, työttömien, opiskelijoiden ja muiden ammatissa toimimattomien kotitalouksia. Pienituloisimmasta tulokymmenysryhmästä 24,2 prosenttia ja toiseksi pienimmästä tulokymmenysryhmästä 7,6 prosenttia ja kolmannesta 8,5 prosenttia kotitalouksista oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2016. Tilastomääritelmän mukaan pienituloisista kotitalouksista 22,2 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia. Suuret asumiskustannukset rasittivat asuinalueesta (suuralue) riippumatta vuokralla asuvia kotitalouksia, kuitenkin yleisimmin Helsinki-Uudellamaalla. Suuralueen vuokra-asuntokotitalouksista vajaalla 19 prosentilla siten, että pääkaupunkiseudulla 17,0 prosentilla ja muualla Helsinki-Uudenmaan suuralueella 27,1 prosentilla asumiskustannusten tulo-osuus oli yli 40 prosenttia. Yksinhuoltajista lähes yhtä usealla (6,2 % kotitalouksista) kuin kotitalouksilla keskimäärin asumiskustannusten tulo-osuus oli yli 40 prosenttia, vaikka tulo-osuuden mediaani oli ryhmässä verraten korkea. Sen sijaan yhden henkilön kotitalouksista yhteensä 13,0 prosentilla, alle 35-vuotiailla 24,6 prosentilla, 35–64-vuotiailla ja 65 vuotta täyttäneillä vajaalla 10 prosentilla asumiskustannukset olivat tuloihin suhteutettuna näin suuret. Ammatissa toimimattomista 34,1 prosenttia opiskelijoiden ja muiden ammatissa toimimattomien (pl. eläkeläiset) ja 13,5 prosenttia työttömien kotitalouksista oli asumiskustannusrasitteisia (tulo-osuus yli 40 %). (Tietokantataulukot 23 ja 24; Liitetaulukot 3–5.)

Kuviossa 12 on esitetty asumiskustannusrasitteisten osuudet pienituloisista kotitalouksista 1) vuosina 2002–2016. Vuonna 2016 osuus oli 22,2 prosenttia. Pienituloisista, vuokra-asunnoissa asuvista kotitalouksista 29 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvista 12 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia. Vuokra-asunnoissa asuvien asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuus väheni noin kolme prosenttiyksikköä vuosien 2013–2014 huipusta (32 %). Edeltävällä ajanjaksolla oli pienituloisten asumiskustannusrasitteisuus vuokra-asunnoissa asuvilla yhtä yleistä viimeksi vuonna 2007.

Kuvio 12. Kotitaloudet (%), joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, pienituloisista ja muista kotitalouksista asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2016

Kuvio 12. Kotitaloudet (%), joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, pienituloisista ja muista kotitalouksista asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2016

Tarkasteltaessa asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien elinvaiheen mukaista rakennetta, suuri enemmistö, eli noin 82 prosenttia oli yhden henkilön kotitalouksia vuonna 2016. Lapsiperheitä oli noin 7 prosenttia. Yhden henkilön kotitalouksien määrä kasvoi asumiskustannusrasitteisissa viimeksi vuonna 2013, jonka jälkeen se on pysytellyt jokseenkin samana. (Kuvio 13.)

Kuvio 13. Kotitaloudet, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, elinvaiheen mukaan vuosina 2005, 2010–2016

Kuvio 13. Kotitaloudet, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, elinvaiheen mukaan vuosina 2005, 2010–2016

Henkilön iän mukaan suurten asumiskustannusten rasittamiin kotitalouksiin kuuluvista henkilöistä vajaat 38 prosenttia oli 18–34-vuotiaita vuonna 2016 (kuvio 14). Sukupuolten väliset erot ovat pieniä. Ne ovat seurausta väestörakenne-eroista ja yhden henkilön kotitalouksien muodostumisesta. 18–34-vuotiaiden ryhmässä sekä naiset että miehet käsittivät noin 16 prosenttia kaikista asumiskustannusrasitteisista henkilöistä. 65 vuotta täyttäneissä sitä vastoin naisilla asumiskustannusrasitteisten henkilöosuus oli suurempi, 16 prosenttia, kuin miehillä, joilla se oli 7 prosenttia vuonna 2016.

Kuvio 14. Henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2016

Kuvio 14. Henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40%, sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2016

1) Pienituloisilla kotitalouksilla tarkoitetaan kotitalouksia ja niihin kuuluvia henkilöitä, joissa henkilöiden kesken laskettu käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti eli ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.

Lähde: Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 28.03.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Tulot, asuminen ja asumismenot 2016, 4 Suuret asumiskustannukset rasittivat yksin asuvia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2016/03/tjt_2016_03_2018-03-28_kat_004_fi.html