Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2017 > pienituloisuus > 3 Ylemmillä toimihenkilökotitalouksilla selvästi suurimmat tulot

3 Ylemmillä toimihenkilökotitalouksilla selvästi suurimmat tulot

Tarkastellaan seuraavaksi kotitalouksien tuloja väestöryhmittäin kotitalouden sosioekonomisen aseman näkökulmasta. Tulokäsitteenä on sama ekvivalentti rahatulo, jonka muodostuminen kuvattiin edellä luvussa 2. Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy tulonjakotilastossa kotitalouden viitehenkilön perusteella, joka pääsääntöisesti on kotitalouden suurituloisin henkilö. Mikään sosioekonominen ryhmä ei ole tulonjakotilastossa puhdas oman ryhmänsä edustaja, sillä on tavallista, että kotitalouksiin kuuluu henkilöitä useammasta sosioekonomisesta ryhmästä.

Sosioekonomisista ryhmistä suurituloisimpia ovat olleet koko tässä käytetyn tarkastelujakson ajan (1990–2017) ylemmät toimihenkilökotitaloudet, joiden ekvivalentti mediaanitulo oli 34 900 euroa vuonna 2017. Seuraavaksi suurituloisimpia olivat yrittäjäkotitaloudet (pl. maatalousyrittäjät), joiden mediaanitulo oli 29 800 euroa. Maatalousyrittäjäkotitalouksien mediaanitulo oli 26 600 euroa, kun se alemmilla toimihenkilökotitalouksilla oli 26 200 euroa.

Tulonjakotilasto on otospohjainen tilasto, jossa sosioekonomisten ryhmien tuloihin sisältyy otostutkimuksille tyypillistä satunnaisvaihtelua. Tämän lisäksi etenkin maatalousyrittäjäkotitalouksien muita suurempia vuosittaisia tulovaihteluita selittää maataloudelle tyypilliset satovaihtelut. Näiden lisäksi maatalousyrittäjätalouksien heikkoon tulokehitykseen on etenkin viime vuosina vaikuttanut suomalaisen elintarviketeollisuuden kohtaamat vaikeudet Venäjän kaupassa.

Kuvio 4. Kotitalouden ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot kotitaloutta kohden sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1990–2017, mediaani vuoden 2017 hinnoin

Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo = kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo jaettuna kotitalouden kulutusyksikköluvulla

Sosioekonomisista ryhmistä kaikista pienituloisimpia ovat opiskelijoiden ja työttömien kotitaloudet. Pääasiassa saatujen tulonsiirtojen, kuten opintotuki, varassa elävien opiskelijakotitalouksien ekvivalentti mediaanitulo oli vuonna 2017 runsaat 12 300 euroa. Opiskelijoiden tuloihin ei tulonjakotilastossa sisällytetä opintotukeen sisältyviä valtion takaamia opintolainoja, joiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt.

Myös työttömien kotitalouksien tuloille on tyypillistä se, että merkittävä osa ryhmän tuloista tulee julkisen sektorin kautta saatujen tulonsiirtojen, kuten työttömyysturvaetuudet, muodossa. Työttömien kotitalouksien mediaanitulo oli vuonna 2017 kuitenkin 1 300 euroa korkeampi kuin opiskelijakotitalouksilla, eli 13 600 euroa.

Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta kaikkien opiskelijoiden tai työttömien toimeentulosta, sillä niiden opiskelijoiden tai työttömien, jotka asuvat esimerkiksi vanhempiensa kotitalouksissa, ekvivalentti tulo on yleensä edellä kuvattua suurempi. Esimerkiksi työntekijäkotitalouksissa asuvien opiskelijoiden tai työttömien ekvivalentti mediaanitulo on sama kuin työntekijäkotitalouksien tulo.

Eläkeläistalouksien ekvivalentti mediaanitulo oli 19 000 euroa vuonna 2017, mikä on selvästi alle kaikkien kotitalouksien mediaanitulon. Eläkeläiskotitalouksien keskuudessa tuloerot ovat kuitenkin suuria. Eläkeläistalouksista suurituloisimpia ovat eläkkeellä olevien ylempien toimihenkilöiden kotitaloudet, joiden tulot yltävät lähelle ammatissa toimivien ylempien toimihenkilö- ja yrittäjäkotitalouksien tuloja. Pienituloisimpia ovat ne eläkeläiskotitaloudet, joiden viitehenkilö on entinen maanviljelijä tai muu eläkeläinen (=kansan- ja/tai takuueläkkeen varassa elävä).

Kuviosta 4 voi hyvin havaita sen, että sosioekonomisten ryhmien tulokehitys on vaihdellut sen mukaan millainen taloustilanne on maassa kulloinkin vallinnut. Lähes kaikkien sosioekonomisten ryhmien (pl. työttömien kotitaloudet) tulokehitys ollut positiivista noususuhdanteiden aikoina. Sen sijaan taantumien aikoina ryhmien tulokehityksissä on havaittavissa selvää vaihtelua.

Palkansaaja- (ylemmät- ja alemmat toimihenkilö- sekä työntekijäkotitaloudet) ja yrittäjäkotitalouksien reaalitulot alenivat 1990-luvun alun laman aikana lyhyessä ajassa selvästi. Myös 2010-luvun taantumassa on näiden niin sanottujen ammatissa toimivien kotitalouksien reaalitulokehitys ollut heikkoa, mutta samanlaista tulojen romahdusta ei ole havaittavissa kuin 20 vuotta aikaisemmin 1990-luvun alun taantumassa. Ensimmäisenä 2010-luvun maailmanlaajuinen finanssikriisi iski työntekijäkotitalouksien tuloihin, sillä niiden reaalikehitys pysähtyi jo 2010-luvun vaihteessa. Muiden palkansaajakotitalouksien ja yrittäjien tuloihin finanssikriisi alkoi heijastumaan vasta muutama vuosi myöhemmin.

Työttömien kotitalouksien tulot näyttävät kasvavan taantumien alkuvaiheessa. Ilmiö on havaittavissa etenkin 1990-luvun alun nopeasti edenneessä taantumassa, jolloin työttömien ryhmässä kotitalouksien reaalinen mediaanitulo kasvoi nopeasti. Tulojen kasvu ei välttämättä näy työttömänä olleiden kotitalouksien tuloissa, sillä tulojen kasvu johtui ryhmään tulleista uusista ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajista, jotka ennen työttömiksi joutumista olivat olleet hyväpalkkaisissa töissä. Talouskasvun aikoina työttömien kotitalouksien tulot taas näyttävät alenevan. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että talouskasvun tuoma työvoiman kysyntää kohdistuu aluksi vähemmän aikaa työttömänä olleisiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajiin, ja työttömien ryhmään jäävät ovat pääasiassa perustyöttömyysturvan varassa eläviä pitkäaikaistyöttömiä.

Eläkeläiskotitalouksien reaaliset mediaanitulot ovat sen sijaan kasvaneet tasaista vauhtia taloussuhdanteista riippumatta. Yksittäisissä eläkeläistalouksissa tilaston näyttämä positiivinen tulokehitys ei välttämättä näy, koska tässä kysymys on pitkälti eläkeläisryhmän sisällä rakenteissa tapahtuneista muutoksista; pienituloisia kansaneläkeläisiä on poistunut eläkeläisten ryhmästä, kun taas ryhmään tulleet uudet eläkeläiset ovat olleet paremman eläketason kartuttaneita ansioeläkeläisiä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 08.03.2019