Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4 Palkkatulojen merkitys kotitalouksien kokonaistuloissa vähentynyt

Tulonjakotilaston tulonimikkeistö sisältää noin 230 yksittäistä tulonimikettä. Niistä muodostetaan suositusten mukaiset päätulokäsitteet, jotka tulonjakotilastossa ovat palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut tulonsiirrot .

Saatuihin tulonsiirtoihin sisältyvät työeläkkeet ja muut työsuhdeperusteiset sosiaaliturvaetuudet. Myös Kelan maksamat peruseläkkeet (kuten kansan-, lesken-, lapsen-, rintamaeläkkeet sekä takuueläke) sekä niihin liittyvät lisät luetaan tulonjakotilastossa saatuihin tulonsiirtoihin. Lisäksi tulonsiirroissa huomioidaan sosiaaliavustukset, kuten lapsilisät sekä asumis-, elatus- ja toimeentulotuet. Sen sijaan vuoden 2017 alussa alkaneessa perustulokokeilussa valituille henkilöille maksetut verovapaat perustuloetuudet puuttuvat tulonjakotilaston tulokäsitteestä.

Lähes kaikki tulonjakotilaston tarvitsemat tulo- ja etuustiedot poimitaan olemassa olevista hallinnollisista tai tilastollisista rekisteriaineistoista, ainoastaan muutamat tulokäsitteeseen sisältyvät kotitalouksien väliset tulonsiirtoerät (kuten koulunkäyntiä tai opiskelua varten saadut raha-avustukset ja toisen kotitalouden puolesta maksetut laskut) saadaan tulonjakotilastoon haastattelujen kautta. Tuloissa huomioidaan tulonjakotilastossa veronalaisten tulojen lisäksi siis myös verovapaat etuudet, kuten jo edellä mainitut asumisen tuet, lapsilisät ja toimeentulotuki.

Verotuksessa ansiotuloina verotettuja tuloja sisältyy tulonjakotilaston palkka- ja yrittäjätuloihin sekä saatuihin tulonsiirtoihin. Pääomatuloina verotettuja tuloeriä sisältyy sekä yrittäjä- että omaisuustuloihin. Verotuksessa vuoden 2017 alussa käyttöönotettu 5 prosentin suuruinen yrittäjätulovähennys on huomioitu tulonjakotilaston yrittäjätuloissa siten, että se on lisätty sellaisenaan tuloksi yrittäjätuloihin (tiedot yrittäjätulovähennyksestä löytyvät tilaston käytössä olevista verotiedoista).

Bruttotulot koostuvat kotitalouksien jäsenten saamista palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloista sekä saaduista tulonsiirroista. Kun bruttotuloista vähennetään tuloista maksetut verot ja veronluonteiset maksut , saadaan tulonjakotilaston tärkein tulokäsite käytettävissä olevat rahatulot . Kirkollisvero on luonteeltaan vapaaehtoinen vero, joten se ei sisälly tulonjakotilastossa maksettuihin tulonsiirtoihin.

Kotitalouksien tulonmuodostuksessa selvästi merkittävin päätuloerä on palkkatulot, joiden osuus kotitalouksien bruttotuloista oli vuonna 2017 noin 60 prosenttia. Palkkojen bruttotulo-osuus on viimeisten vuosikymmenten aikana alentunut selvästi, sillä 1980-luvun lopulla palkkatulojen bruttotulo-osuus oli vielä 70 prosentin tuntumassa. Palkkatulojen merkitys väheni nopeasti 1990-luvun alun syvän laman aikana työttömyyden nopean kasvun seurauksena. Alimmillaan palkkatulojen bruttotulo-osuus oli vuonna 1994, jolloin se putosi 55 prosentin tuntumaan.

Tämän jälkeen Suomen taloudessa alkoi pitkäkestoinen vahvan talouskasvun aikakausi, jota kesti yhtäjaksoisesti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Suotuisasta talouskasvusta huolimatta palkkojen bruttotulo-osuus ei palautunut 1990-luvun alun lamaa edeltävälle tasolle; palkkatulojen bruttotulo-osuus oli korkeimmillaan vähän ennen maailmanlaajuisen finanssikriisin alkamista vuonna 2008, jolloin se oli noussut 65 prosentin tuntumaan.

Samaan aikaan kun palkkojen merkitys on kotitalouksien tulonmuodostuksessa vähentynyt, on saatujen tulonsiirtojen merkitys selvästi lisääntynyt. Saatujen tulonsiirtojen osuus kotitalouksien bruttotuloista oli vuonna 2017 lähes 30 prosenttia, kun vastaava osuus oli 1980-luvun lopulla noususuhdanteen päättyessä selvästi nykyistä matalampi, eli 20 prosentin tuntumassa. Tämän jälkeen saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus kasvoi 1990-luvun taantumassa massatyöttömyyden seurauksena lähelle 35 prosenttia.

1990-luvun puolivälissä alkaneen talouskasvun aikana markkinoilta saatujen tuotannontekijätulojen (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot) määrä kääntyi laman jäljiltä voimakkaaseen kasvuun, mistä seurasi saatujen tulonsiirtojen merkityksen vähentyminen. Saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus aleni talouskasvun vuosina kuitenkin yllättävän hitaasti, sillä se oli noususuhdanteen lopulla vuonna 2008 vielä 25 prosentissa.

Kuvio 5. Kotitalouksien bruttotulojen koostumus ja maksettujen tulonsiirtojen määrä pieni- ja suurituloisimmassa tulokymmenyksessä ja yhteensä vuosina 1987, 2000, 2005, 2010 ja 2017, €

Kuvio 5. Kotitalouksien bruttotulojen koostumus ja maksettujen tulonsiirtojen määrä pieni- ja suurituloisimmassa tulokymmenyksessä ja yhteensä vuosina 1987, 2000, 2005, 2010 ja 2017, €

Se että saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuudet eivät palautuneet 2000-luvulla pitkään kestäneestä talouskasvusta huolimatta 1990-luvun lamaa edeltävälle matalammalle tasolle johtuu ainakin osittain siitä, että samaan aikaan väestörakenteissa on tapahtunut merkittäviä muutoksista. Eläkeläisten määrä on lisääntynyt suurten ikäluokkien eläköityessä, mikä on kasvattanut eläkeläisten väestöosuutta. Myös muun ammatissa toimimattoman väestön, kuten pitkäaikaistyöttömät, määrät ja väestöosuudet ovat jääneet 1990-luvun alun taantuman jäljiltä pysyvästi aikaisempaa korkeammalle tasolle, mikä myös on pitänyt saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuutta korkeana.

Yrittäjätulojen bruttotulo-osuus oli vuonna 2017 runsaat neljä prosenttia, mikä on kolmisen prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 1987. Yrittäjätuloja ovat maa- ja metsätalouden yrittäjätulot, yrittäjätulot ammatin ja liikkeen harjoittamisesta sekä yhtymistä saadut yrittäjätulot.

Omaisuustulojen bruttotulo-osuudet ovat kasvaneet 1980-luvun loppuun verrattuna selvästi, sillä nykyisin omaisuustulojen bruttotulo-osuus on 6 prosentissa, kun se 1980-luvun lopulla oli vain parin prosentin luokkaa. Omaisuustulot koostuvat pääasiassa osinko-, vuokra- ja korkotuloista, mutta niihin ei tässä tarkastelussa lasketa myyntivoittoja eikä laskennallista asuntotuloa.

Kuviosta 5 ilmenee hyvin se, miten tulojakauman ääripäissä kotitalouksien tulojen rakenteet poikkeavat toisistaan. Kaikista pienituloisimpien kotitalouksien tuloista on nykyisin valtaosa julkiselta sektorilta saatuja tulonsiirtoja. Saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus on tässä kaikista pienituloisimmassa tulokymmenyksessä nykyisin jo 80 prosenttia, kun se vielä 1980-luvun lopulla oli 20 prosenttiyksikköä vähemmän.

Samalla kun saatujen tulonsiirtojen merkitys on pienituloisimmassa tulokymmenyksessä lisääntynyt, on tuotannontekijätulojen, eli markkinoilta saatujen palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen merkitys selvästi vähentynyt. Kun vielä 1980-luvun lopulla palkkatulojen osuus bruttotuloista oli tässä pienituloisimpien ryhmässä lähes 30 prosenttia, on osuus viime vuosina pudonnut 16 prosenttiin. Samalla aikavälillä on yrittäjätulojen bruttotulo-osuus alentunut pienituloisimmassa tulokymmenyksessä 12 prosentista kahteen prosenttiin.

Kotitalouksien viime vuosien vaurastuminen näkyy etenkin kaikista hyvätuloisimpien kotitalouksien tuloissa, sillä nykyisin suurituloisimman tulokymmenyksen bruttotuloista on jo 16 prosenttia omaisuustuloja kuten osinko-, korko- ja vuokratuloja. 1980-luvun lopulla vastaava osuus oli ainoastaan muutaman prosentin luokkaa. Samanaikaisesti on palkkojen bruttotulo-osuus pienentynyt suurituloisimmassa tulokymmenyksessä vajaasta 80 prosentista (1987) alle 70 prosenttiin (2017).

Maksettujen tulonsiirtojen osuus kotitalouksien bruttotuloista oli vuonna 2017 keskimäärin 25 prosenttia, kun se 1990-luvulla oli korkeimmillaan 4 prosenttiyksikköä enemmän (1996). Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä maksettujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus jäi pari vuotta sitten alle 10 prosentin, kun se korkeimmillaan oli 1990-luvulla lähes viisi prosenttiyksikköä enemmän (1995). Suurituloisimmassa tulokymmenyksessä maksettujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus oli vuonna 2017 noin 33 prosenttia, kun osuus oli korkeimmillaan 1980-luvun lopulla noin 4 prosenttiyksikköä enemmän.


Lähde: Tulonjakotilasto 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 08.03.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. pienituloisuus 2017, 4 Palkkatulojen merkitys kotitalouksien kokonaistuloissa vähentynyt . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2017/02/tjt_2017_02_2019-03-08_kat_004_fi.html