Etusivu > Tilastot > Tulonjakotilasto > 2018 > Tuloerot > 1. Tuloerojen kehitys Suomessa

1. Tuloerojen kehitys Suomessa

Tuloerot kasvoivat vuonna 2018

Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori eli Gini-kerroin sai arvon 28,1 vuonna 2018 (kuvio 1, liitetaulukko 1). Tämä oli 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. Tuloerot olivat vuonna 2018 suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2010. Vuoteen 2007 eli edelliseen suurimpaan arvoonsa verrattuna Gini-kerroin oli 1,4 prosenttiyksikköä pienempi vuonna 2018. Vuoteen 1995 verrattaessa Gini-kerroin on kasvanut merkittävästi eli 5,9 prosenttiyksikköä ¹⁾ .

Kuvio 1. Suhteellisten tuloerojen kehitys 1966–2018 Gini-kertoimella mitattuna

Tulokäsite: ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot), jakauma muodostettu henkilöiden kesken. Lähteet: tulonjakotilaston kokonaisaineisto 1995–2018, tulonjakotilaston otosaineisto 1986–1995, kulutustutkimus 1966, 1971,1976 ja 1981. Puuttuvat välivuodet (1967–1985) on lineaarisesti interpoloitu. Kuvion luvut ovat liitetaulukossa 1.

Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.

Kuviossa 1 tuloeroja on mitattu vuositulojen lisäksi myös kahden ja kuuden vuoden yhteenlasketuilla tuloilla. Tällöin omaisuustulojen suuret vuosivaihtelut ja tulojen yksilökohtainen vaihtelu vaikuttavat vähemmän. Kahden vuoden yhteenlasketuilla tuloilla eli vuosien 2016–2017 ja 2017–2018 tuloilla mitattuna Gini-kerroin kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä. Vuositason Gini-kertoimen muutokseen vaikuttavat voimakkaasti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot (realisoidut luovutusvoitot), joissa on suurta vuosittaista vaihtelua. Vuonna 2018 myyntivoitot kasvoivat noin 8 prosenttia edellisvuodesta, kun ne vuotta aiemmin kasvoivat noin 32 prosenttia. Kuuden vuoden yhteenlasketuille tuloilla mitattuna Gini-kerroin kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä ²⁾ .

Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden

Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja, ei euromääräisiä eli absoluuttisia tuloeroja. Niitä havainnollistaa kuvion 2 reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin vuosina 1995–2018. Vuonna 2018 pienituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo oli noin 11 060 euroa henkeä kohti vuodessa. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli noin kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden eli noin 69 110 euroa.

Kuvio 2. Reaalinen tulotaso tulokymmenyksittäin 1995–2018, ekvivalentit tulot, keskiarvo henkeä kohti

Tulokymmenykset saadaan järjestämällä väestö tulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen osaan, joista jokaisessa on noin 540 000 henkilöä. I tulokymmenys on pienituloisin ja X suurituloisin kymmenesosa. Tulokäsite: ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti, vuoden 2018 hinnoin. Kuvion tiedot perustuvat tulonjakotilaston kokonaisaineiston tietokantataulukkoon.

Suurituloisimmassa kymmenyksessä asuntokunnan ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot vuodessa olivat suuremmat kuin 44 270 euroa vuonna 2018. Tämä tuloraja vastaa noin 3 690 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen taloudessa. Pienituloisimmassa kymmenyksessä olevilla henkilöillä asuntokunnan nettotulot olivat pienemmät kuin 14 290 euroa vuonna 2018. Tämä vastaa noin 1 190 euron nettotuloja kuukausitasolla yhden hengen taloudessa. Muille kuin yhden hengen asuntokunnissa asuville henkilöille euromääräiset luvut on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksiköillä talouden tulot muunnetaan vastaamaan yksin asuvan tuloja, eli ekvivalenteiksi tuloiksi ³⁾ . Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa luvut ovat 2,1-kertaisia yhden hengen talouteen verrattuna. Suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluakseen tällaisella taloudella pitäisi olla noin 7 700 euron nettotulot kuukaudessa.

Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo on noussut noin 29 prosenttia ja suurituloisimman kymmenyksen noin 88 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2018. Koko asuntoväestön reaalitulot ovat kasvaneet noin 56 prosenttia keskiarvolla mitattuna ja noin 48 prosenttia mediaanilla mitattuna samana aikana. Vuonna 1995 pienituloisimman kymmenyksen ekvivalentin tulon keskiarvo oli 8 600 euroa ja suurituloisimman kymmenyksen hieman yli nelinkertainen (4,3) eli 36 790 euroa, inflaatio huomioiden. Verrattuna 1990-luvun puoliväliin myös euromääräiset tuloerot ovat siten kasvaneet merkittävästi.

Reaalitulojen muutos tulokymmenyksissä vuonna 2018

Vuonna 2018 reaalitulot kasvoivat edellisvuodesta kaikissa tulokymmenyksissä, mutta suurituloisilla muita enemmän (kuvio 3). Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso oli 3,4 prosenttia edellisvuotta suurempi, kun koko väestön reaalitulojen keskiarvo kasvoi 1,8 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 1,0 prosenttia.

Kuvio 3. Käytettävissä olevien rahatulojen reaalinen muutos (%) ja tulolajien vaikutus muutokseen (%-yksikköä) 2017–2018

Ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot), keskiarvo henkeä kohti vuoden 2018 hinnoin.

Tulot tarkoittavat verojen jälkeisiä käytettävissä olevia rahatuloja. Ne koostuvat palkka- ja yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja saaduista tulonsiirroista, vähennettynä maksetuilla tulonsiirroilla eli veroilla ja veronluonteisilla maksuilla. Kuvion tulolajeittaiset vaikutukset antavat suuntaa siitä, mistä tulomuutokset johtuvat. Koko väestön kattava tulojakauma muuttuu kuitenkin usean tekijän vaikutuksesta. Näitä ovat suhdanneluonteiset tekijät, vero- ja tulonsiirtojärjestelmän muutokset sekä väestön rakennemuutokset. Näiden vaikutusta tuloeroihin ei voi tilastosta suoraan eritellä.

Pienituloisimmassa kymmenyksessä tulojen muutos vuonna 2018 aiheutuu saaduista tulonsiirroista. Koko väestön tasolla saadut tulonsiirrot vähentyivät ⁴⁾ . Suurituloisimmassa tulokymmenyksessä tulokehitystä selittävät työtulot ja omaisuustulot. Muissa tulokymmenyksissä (II-IX) tuloja kasvattivat pitkältä työtulot. Verojen osuus tuloista pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna ⁵⁾ .

Vuonna 2018 tulojen vuosimuutokset olivat verraten suuria jakauman suurituloisessa ääripäässä. Kuviossa 4 tulokymmenykset on jaettu vielä kahtia ja tulojakauma muodostettu viiden prosentin välein. Väestö on järjestetty ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mukaan ja luokiteltu kahteenkymmeneen yhtä suureen ryhmään, joista jokaisessa on noin 270 000 henkilöä.

Kuvio 4. Reaalitulojen muutokset fraktiiliryhmittäin (%) 2017–2018, pieni- ja suurituloisin 5 % eroteltuna

Väestö on järjestetty ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mukaan ja luokiteltu kahteenkymmeneen yhtä suureen ryhmään, joista jokaisessa on noin 270 000 henkilöä.

Kaikkein pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvilla henkilöllä talouden ekvivalentit nettotulot olivat alle 12 130 euroa vuodessa. Tämän ryhmän tulotaso kasvoi 1,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tätä seuraavan viiden prosentin (eli muun pienituloisimman kymmenyksen) tulot kasvoivat selvästi vähemmän eli 0,9 prosenttia. Vastaavasti suurituloisimman kymmenyksen tulojen kasvua selittää valtaosin suurituloisimman viiden prosentin (tuloraja 53 800 euroa) muuta ylintä tulokymmenystä parempi tulokehitys. Tämän ryhmän sisällä suurituloisimman prosentin tulotaso kasvoi noin 7,3 prosenttia. Ilman suurituloisinta prosenttia suurituloisimman kymmenyksen tulotaso nousi 2,0 prosenttia.

Kuviossa 5 tulojen muutos vuodesta 2017 vuoteen 2018 on vielä esitetty euroina prosenttien asemesta. Koko väestön ekvivalenttien tulojen keskiarvo kasvoi noin 530 euroa (1,8 %) edellisvuodesta vuonna 2018. Pienituloisimman kymmenyksen ekvivalenttien tulojen keskiarvo kasvoi noin 110 euroa (1,0 %) ja suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo 2 300 euroa (3,4 %).

Kuvio 5. Käytettävissä olevien rahatulojen muutos (euroa/henkilö) tulokymmenyksittäin 2017–2018

Tulokäsite: ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot, keskiarvo henkeä kohti.

Tulokymmenysten koostumus muuttuu vuosittain ja tämä vaikuttaa myös tulokymmenysten keskitulojen muutoksiin. Vuonna 2018 työttömyys vähentyi edellisvuodesta, mikä paransi työllistyneiden asemaa tulojakaumassa. Vuoden 2018 lopussa oli työttömiä asuntoväestössä noin 40 000 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston määritelmän mukaan. Pienituloisimmassa kymmenesosassa työttömiä oli noin 70 700, mikä oli noin 7 000 henkeä edellisvuotta vähemmän (kuvio 6).

Kuvio 6. Vuoden lopussa työttömänä olleet henkilöt tulokymmenyksittäin 2017 ja 2018

Tieto vuoden lopun työttömyydestä on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tieto (ennakkotieto vuodelta 2018).

Tässä katsauksessa kuvattu tulokehitys perustuu kulutusyksikkökohtaisiin tuloihin henkilötasolla. Tulolajin mukaisesta tulokehityksestä on yksityiskohtaisempia tietoja asuntokuntatasolla tulonjakotilaston alueellista tulokehitystä kuvaavassa julkaisussa ja tulonsaajakohtaisia tietoja veronalaiset tulot -tilastossa. Henkilöiden ekvivalentteja tuloja ja henkilökohtaisia nettotuloja iän mukaan on tietokantataulukossa.

1) Vuosi 1995 on vertailuvuosi, koska tulonjakotilaston kokonaisaineiston tiedot alkavat tästä vuodesta ja tuloerot alkoivat tuolloin kasvaa.
2) Tämän tilaston perusaineisto eli tulonjakotilaston kokonaisaineisto kattaa koko asuntoväestön ja ulottuu taaksepäin vuoteen 1995 asti. Edeltävät tiedot perustuvat kulutustutkimukseen (1966–1981) ja tulonjakotilaston otosaineistoon (1986–1995). Tulonjakotilaston kokonaisaineiston ja otosaineiston välillä on käsite- ja menetelmäeroja, joiden vuoksi Gini-kertoimet eroavat jonkin verran. Liitetaulukossa 1 ja kuviossa 1 on tieto vuodelta 1995 sekä tulonjakotilaston kokonaisaineistosta että otosaineistosta. Lisäksi tulonjakotilaston kokonaisaineiston tulokäsite on kattavampi vuodesta 2010 alkaen. Lisätietoja muutoksesta on laatuselosteen luvussa 6 “Tilastojen vertailukelpoisuus”. Uudella tulokäsitteellä Gini-kerroin on noin 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vanhalla.
3) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.
4) Vuonna 2018 kansaneläkeindeksin jäädytystä jatkettiin vuodella. Takuueläkkeeseen tehtiin 2,0 % korotus. Toimeentulotuen perusosaa korotettiin 0,7 %, nuoren kuntoutusrahaa 2,0 % ja kunnallisverotuksen perusvähennystä 1,3 %. Lapsilisän yksihuoltajakorotusta korotettiin 9,8 % ja äitiysavusta 21,4 %. Työttömyysturvan aktiivimalli otettiin käyttöön. Jos työtön ei ole 3 kk jaksolla ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, työttömyyspäivärahaa alennetaan 4,65 % seuraavalla jaksolla. Asumistuessa ei tehty indeksikorotusta. Työeläkeindeksi nousi 0,6 prosenttia. Ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla 1,9 prosenttia, kun se kunnilla nousi 1,4 ja valtiolla 1,5 prosenttia vuonna 2018. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli 1,1 prosenttia.
5) Tilastokeskuksen veronalaiset tulot tilaston mukaan verot ja maksut (ml. palkansaajien pakolliset eläkevakuutusmaksut) veivät tuloista 26,3 prosenttia vuonna 2018, kun edellisvuonna vastaava osuus oli 26,1 prosenttia. Tuloista ja veroista tehtäviin vähennyksiin tehtiin vuonna 2018 joitain muutoksia. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 3 060 eurosta 3 100 euroon. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 1 420 eurosta 1 540 euroon ja poistumaprosenttia 1,51 prosentista 1,65 prosenttiin. Asuntovelan korkojen vähennyskelpoinen osuus pieneni 45 prosentista 35 prosenttiin.

Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tara Junes 029 551 3322, Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 10.3.2020