Julkaistu: 20.9.2019
Palveluiden ulkomaankaupan kasvun ajurina tietotekniikkapalvelut vuoden 2019 toisella neljänneksellä
Palveluvienti kasvoi 13 prosenttia vuoden 2019 toisella neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palvelutuonti kasvoi 7 prosenttia. Tietotekniikkapalveluiden vienti kasvoi voimakkaasti. Tuonnissa etenkin muut liike-elämän palvelut kasvoivat viime vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta .
Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain
Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi 4 prosenttia ja tuonti 5 prosenttia vuoden 2019 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tavaravienti pysyi viime vuoden vastaavan neljänneksen tasolla. Tavaratuonti sen sijaan kasvoi 4 prosenttia.
Suurin tuonnin erä edelleen muut liike-elämän palvelut
Vuoden 2019 toisella neljänneksellä muiden liike-elämän palveluiden osuus tuonnista oli 2,8 miljardia euroa, mikä tekee siitä tuonnin suurimman erän. Muiden liike-elämän palveluiden osuus koko palvelutuonnista oli 35 prosenttia. Muiden liike-elämän palveluiden tuonti kasvoi 24 prosenttia vuoden takaisesta neljänneksestä.
Muita tuonnin suuria palvelueriä ovat tietotekniikkapalvelut kuljetus sekä matkailu. Näiden erien osuus on kuitenkin huomattavasti pienempi verrattuna muiden liike-elämän palveluiden osuuteen koko tuonnista.
Tietotekniikkapalveluiden viennin kasvu jatkui
Tietotekniikkapalveluiden kasvu oli erittäin vahvaa vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Tietotekniikkapalvelut ovat ylivoimaisesti suurin viennin palveluerä sisältäen esimerkiksi laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalvelut sekä ohjelmistoihin kuuluvat yleiset liiketoiminnan tuottavuutta parantavat ohjelmat ja tietokonepelien ohjelmat. Kaiken kaikkiaan tietotekniikkapalveluita vietiin 2,7 miljardilla eurolla vuoden 2019 toisella neljänneksellä.
Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin
Palveluviennin kasvu vahvaa etenkin Eurooppaan ja Aasiaan
Palveluvienti kasvoi laaja-alaisesti eri maanosiin. Palveluvienti Eurooppaan kasvoi 0,4 miljardia vuoden takaisesta neljänneksestä ollen 4,5 miljardia euroa. Euroopan osuus Suomen palveluviennistä oli lähes kaksi kolmasosaa. Palveluvienti Aasiaan oli myös vahvaa. Palveluita vietiin Aasiaan 1,5 miljardilla eurolla ja kasvua vuodentakaiseen oli lähes 0,3 miljardia euroa. Palveluvienti Aasiaan näin ollen kasvoi, mutta tavaravienti hiipui vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Aasian osuus palveluviennistä oli noin 20 prosenttia vuoden 2019 toisella neljänneksellä.
Palveluvienti Amerikkaan kasvoi maltillisesti vuoden toisella neljänneksellä. Amerikkaan vietiin palveluita miljardin euron edestä. Maanosittain tarkasteltuna Amerikka oli Suomen kolmanneksi tärkein vientikumppani heti Euroopan ja Aasian jälkeen. Amerikan osuus palveluviennistä oli 14 prosenttia vuoden 2019 toisella neljänneksellä.
Vienti Saksaan laski tavaroiden ja palveluiden osalta
Vuoden 2019 toisella neljänneksellä vienti Saksaan laski. Niin ikään tavaravienti koko Eurooppaan laski. Saksan osuus Suomen Euroopan viennistä tavaroiden ja palveluiden osalta oli noin 13 prosenttia. Osuus laski reilut kaksi prosenttiyksikköä vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.
Myös tuonti Saksasta laski tavaroiden ja palveluiden osalta vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna. Saksasta tuotiin kuitenkin eniten tavaroita Suomeen maittain tarkasteltuna. Saksan tavaratuonti oli 2,0 miljardia euroa vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Tavaratuonti Euroopasta Suomeen sen sijaan kasvoi. Palvelutuonti Euroopasta Suomeen laski vain hieman ollen 5,9 miljardia euroa. Palvelutuonnin kasvun taustalla vaikutti Amerikan tuonnin kasvu Suomeen. Amerikasta tuotiin palveluita 0,9 miljardilla eurolla. Kasvua viime vuoden vastaavaan neljännekseen nähden oli 0,3 miljardia euroa.
Ruotsi edelleen Suomen tärkein vientikumppani
Ruotsin osuus Suomen palveluviennistä oli 12 prosenttia ja tavaraviennistä 13 prosenttia vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Ruotsi oli siten Suomen tärkein vientimaa. Toiseksi tärkeimmän vientimaan, Yhdysvaltojen, vastaavat osuudet olivat 11 prosenttia palveluissa ja 9 prosenttia tavaroissa.
Palveluvienti laski hieman vuodentakaisesta, mutta tavaravienti Ruotsiin kasvoi. Tavaravienti kasvoi noin 0,2 miljardia euroa ja tavaroita vietiin Ruotsiin 2,2 miljardilla eurolla vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Palveluita vietiin puolestaan 0,9 miljardilla eurolla.
Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain
Aikasarjakorjaus Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tietoihin syyskuun 2019 julkistuksessa
Maksutase ja ulkomainen varallisuus asema -tilaston tietoja on tasotarkistettu vuosilta 2006 – 2019. Aikasarjakorjauksen merkittävimpänä tavoitteena on maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman ja kansantalouden tilinpidon yhtenäisyyden edistäminen. Lisäksi aikasarjakorjauksen yhteydessä on parannettu tietojen ajallista vertailukelpoisuutta ja hyödynnetty uusia tietolähteitä.
Suurin muutos tavaroissa ja palveluissa kohdistuu niin kutsuttujen projektitoimitusten käsittelyyn. Aiemmin projektitoimituksista saadut tulot kirjattiin rakentamisen ja projektitoimitusten vienniksi ja niiden kustannukset rakentamisen ja projektitoimitusten tuonniksi. Aikasarjakorjauksen yhteydessä siirryttiin nettokirjaukseen, mikä pienentää palveluviennin ja -tuonnin tasoja enimmillään 1,3 miljardia euroa vuonna 2016. Toinen merkittävä viennin ja tuonnin tasoja pienentävä kirjaustavan muutos on kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvän kirjauksen muutos, joka pienentää tavaravientiä ja -tuontia enimmillään 0,4 miljardia euroa vuonna 2014. Yllä mainituilla korjauksilla ei ole vaikutusta nettoviennin tasoon.
Suurimmat nettovientiin vaikuttavat muutokset kohdistuivat globaaliin tuotantoon liittyvään tavarakauppaan ja heikensivät nettovientiä enimmillään 0,5 miljardia euroa vuonna 2016.
Ulkomaankaupan tilastot
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli. Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.
Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.
Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus
Lisätietoja: Tommi Kaatrasalo 029 551 3320, Risto Sippola 029 551 3383, globalisaatio.tilastot@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (299,9 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (20.9.2019)
Päivitetty 20.9.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 2. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tpulk/2019/02/tpulk_2019_02_2019-09-20_tie_001_fi.html