Etusivu > Tilastot > Työvoimakustannustutkimus > 2012 > Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,6 euroa vuonna 2012

Julkaistu: 26.9.2014

Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,6 euroa vuonna 2012

Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen tietojen mukaan keskimäärin 31,6 euroa tehtyä työtuntia kohti vuonna 2012. Yksityisellä sektorilla tuntikustannus oli 32,0 euroa, kuntasektorilla 29,5 euroa ja valtiosektorilla 37,4 euroa. Palkkakustannukset muodostivat sektoreilla keskimäärin 76,5 prosenttia, sosiaaliturvan kustannukset 21,3 prosenttia ja muut kustannukset 2,2 prosenttia kokonaistyövoimakustannuksista.

Tehdyn työtunnin kustannus sekä kustannus henkilötyövuotta kohti työnantajasektoreittain vuonna 2012

Sektori / toimiala	Työvoimakustannus, euroa / tehty työtunti	Työvoimakustannus, euroa / henkilötyövuosi
Kaikki sektorit yhteensä	31,6	50 600
Yksityinen sektori yhteensä	32,0	52 200
Teollisuus yhteensä (B-E)	35,1	57 900
Rakentaminen (F)	31,8	53 700
Palvelualat (G-S)	30,7	49 600
Kuluttaja- ja liiketalouden palvelut (G-N)	30,5	49 900
Hyvinvointipalvelut (O-S)	31,5	48 400
Kuntasektori	29,5	45 400
Valtio	37,4	56 900

Yksityisellä sektorilla tehdyn työtunnin kustannus oli suurin teollisuuden toimialoilla (B-E) ja pienin kuluttaja- ja liiketalouden palveluissa (G-N). Sektoreittain tarkasteltuna valtiolla oli suurin tehdyn työtunnin kustannus, 37,4 euroa, kun taas kuntasektorilla oli pienin tuntikustannus, 29,5 euroa. Valtiolla korkeaa kustannustasoa selittää valtion henkilöstön painottuminen asiantuntija-ammatteihin, joissa on keskimäärin korkea palkkataso. Valtiolla on lisäksi yksityistä sektoria pidemmät loma-ajat, jotka vähentävät tehtyjen tuntien määrää suhteessa yksityiseen sektoriin. Pidempien lomien vuoksi valtion tehdyn työtunnin kustannus on suurempi kuin teollisuudessa, vaikka kustannus henkilötyövuotta kohti on teollisuutta pienempi. Liitetaulukossa 1 on eritelty tehtyjen tuntien lukumäärät sektoreittain tunti- ja henkilötyövuosikustannuksen lisäksi.

Kunnilla työvoimakustannus on sektoreista pienin sekä tehtyä työtuntia että henkilötyövuotta kohti mitattuna. Vaikka tehtyjen työtuntien määrä on kunnilla lomista johtuen yksityistä sektoria pienempi ja sosiaalikustannukset ovat muita sektoreita korkeammat, niin kuntasektorin palkkakustannukset ovat selvästi pienemmät muihin sektoreihin verrattuna.

Työvoimakustannukset on saatu, kun työnantajan palkkakustannuksista, sosiaaliturvan kustannuksista ja muista työvoimakustannuksista on vähennetty työnantajan saamat kustannusten korvaukset (sairausajan palkkojen palautukset, työterveyshuollon korvaukset ja työllistämistuki). Tehdyt työtunnit on laskettu vähentämällä säännöllisen työajan ja ylityötuntien summasta poissaolot kuten vuosilomat ja sairauslomat.

Teollisuudessa tuntikustannus kasvaa yrityksen koon mukaan

Yksityisellä sektorilla teollisuuden toimialoilla (B-E) tehdyn työtunnin kustannus on pienimmissä, 10-49 palkansaajan yrityksissä 29,2 euroa, kun suurimmissa yrityksissä keskimääräinen tuntikustannus on 39,6 euroa. Kustannus kasvaa vahvasti yrityksen koon mukaan. Samoin hyvinvointipalvelujen toimialoilla tuntikustannus kasvaa sitä mukaa mitä suuremmasta yrityksestä on henkilöstömäärällä mitattuna kysymys. Rakentamisessa 50-249 palkansaajan yrityksissä tuntikustannus on korkeampi kuin 250-499 palkansaajan yrityksissä, mutta muuten kustannus on nousujohteinen yrityksen koon kasvaessa.

Tehdyn työtunnin kustannus yksityisellä sektorilla toimialoittain yrityksen koon mukaan vuonna 2012

Kuluttaja- ja liiketalouden palvelualoilla pienimmissä yrityksissä (10-49 palkansaajaa) on pienin tuntikustannus. Näillä toimialoilla kustannus ei kasva johdonmukaisesti yrityksen koon mukaan kuten teollisuudessa, vaan suurin kustannus on keskisuurilla, 50-249 palkansaajan yrityksillä. Tämän jälkeen yrityksen koon kasvaessa tuntikustannus laskee. Kuluttaja- ja liiketalouden palvelualoilla suurten yritysten joukossa on matalapalkkavaltaisia yrityksiä esimerkiksi kiinteistönhuollon ja kaupan sekä työvoimanvuokrauksen toimialoilla. Tämä selittää suurelta osin alemman kustannustason suurissa yrityksissä.

Toimialoittainen vaihtelu tehdyn työtunnin kustannuksessa on pieni, kun verrataan pienimpiä, 10-49 henkilön yrityksiä. Näissä yrityksissä keskimääräinen tuntikustannus vaihtelee vain runsaan euron verran kuluttaja- ja liiketalouden palvelujen 27,9 eurosta teollisuuden 29,2 euroon. Mitä suuremmasta yrityskokoluokasta on kysymys, sitä selvemmin toimialoittaiset erot näkyvät tuntikustannuksissa. Suurimpien, yli 500 palkansaajan yritysten toimialoittaiset tuntikustannukset vaihtelevat kuluttaja- ja liiketalouden palvelujen 30,6 eurosta teollisuuden 39,6 euroon.

Kokoluokittain tarkastellessa suurin harppaus tuntikustannuksessa on pienimmän ja toiseksi pienimmän kokoluokan välillä muilla toimialoilla kuin teollisuudessa. Teollisuudessa suurin kustannusero on keskimmäisten kokoluokkien välillä eli siirryttäessä 50-249 palkansaajan yrityksistä 250-499 palkansaajan yrityksiin.

Erot tuntikustannuksissa eri kokoisissa yrityksissä selittyvät lähinnä palkkakustannuksella, joka on sitä suurempi mitä isommasta yrityksestä on kysymys. Myös osa sosiaalivakuutusmaksuista on sitä korkeampia mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys. Teollisuuden toimialoilla suurimmissa yrityksissä maksetaan myös keskimäärin enemmän tulospalkkioita ja muita kertaluonteisia eriä kuin pienissä yrityksissä.

Alle 10 palkansaajan yrityksiä ei ole mukana työvoimakustannustutkimuksessa.

Muut kuin palkkakustannukset muodostavat 22,8 prosenttia työvoimakustannuksista yksityisellä sektorilla

Muut kuin palkkakustannukset eli sosiaaliturvan kustannukset sekä muut työvoimakustannukset ovat yksityisellä sektorilla 22,8 prosenttia kokonaiskustannuksista. Suurin muiden kuin palkkakustannusten osuus on kuntasektorilla, jossa sosiaaliturvan kustannukset ja muut työvoimakustannukset ovat 26,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Valtiolla vastaava kustannusosuus on 22,0 prosenttia.

Palkkakustannus muodostuu välittömästä ansiosta ja muista palkkakustannuksista eli kertaluonteisista palkkaeristä sekä vapaapäivien palkoista. Sosiaaliturvan kustannuksiin luetaan tilastossa mukaan varsinaisen sosiaaliturvan kustannukset, eli lakisääteiset, sopimusvaraiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut, sairausajan sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät palkat, ja työterveyshuollon kustannukset.

Työvoimakustannusten rakenne yksityisellä sektorilla, valtiolla ja kuntasektorilla vuonna 2012, prosenttia kokonaistyövoimakustannuksista

Muita työvoimakustannuseriä ovat luontoisedut, työpaikkakoulutuksen kustannukset, työ- ja suojavaatekustannukset, rekrytointikustannukset sekä henkilöstörahastojen kustannukset. Näiden kustannuserien osuus yhteensä on suurin yksityisellä sektorilla, 2,7 prosenttia, kun se kuntasektorilla on 0,9 prosenttia ja valtiolla 1,6 prosenttia. Yksityisen sektorin muiden työvoimakustannusten suurempi osuus valtioon ja kuntiin nähden johtuu lähinnä muita sektoreita suuremmista luontoisetujen määrästä.

Lähde: Työvoimakustannustutkimus 2012. Tilastokeskus

Lisätietoja: Hanna Jokimäki 029 551 3667, Pentti Jonninen , tvk@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (275,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Tehdyt työtunnit, työtunnin kustannus ja työvoimakustannus henkilötyövuotta kohti toimialoittain (TOL2008) ja sektoreittain vuonna 2012 (26.9.2014)
• Liitetaulukko 2. Työvoimakustannusten rakenne työnantajasektoreittain vuonna 2012 (26.9.2014)
• Liitetaulukko 3. Tehdyn työtunnin kustannus yksityisellä sektorilla yrityksen henkilöstömäärän ja toimialan mukaan (26.9.2014)

Laatuselosteet

• Laatuseloste (26.9.2014)

---

Päivitetty 26.9.2014