Nuorten työllisyysaste laski eniten

18–64–vuotiaiden työllisyysaste laski 67,6:een vuonna 2009. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2009 työllisyysaste oli samalla tasolla kuin vuonna 2004. Ikäryhmittäiset erot työllisyysasteessa olivat merkittäviä: nuorten työllisyysaste laski selkeästi eniten. Korkeimman työllisyysasteen seutukunnan Ålands landsbygdin ja alhaisimman työllisyysasteen seutukunnan Torniolaakson välillä oli 25,7 prosenttiyksikön ero 18–64–vuotiaiden työllisyysasteessa.

Kuva 1. Työllisyysaste ikäryhmittäin 1990–2009 (2009 ennakkotieto)

Muutoksia työllisyydessä

Koko maan 18–64–vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2009 laski edelliseen vuoteen verrattuna 3,1 prosenttiyksikköä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten laski 18–24–vuotiaiden työllisyysaste: 6,1 prosenttiyksikköä, ja vähiten, eli 1,5 prosenttiyksikköä, laski 55–64–vuotiaiden työllisyysaste.

Ikäluokan 18–24–vuotiaat työllisyysaste vuonna 2009 oli 28,3 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 25–34–vuotiaiden työllisyysaste. Korkein työllisyysaste on 35–44–vuotiailla. Vain 55–64–vuotiaiden työllisyysaste on korkeampi 2000–luvun lopun vuosina kuin ennen 1990–luvun alkuvuosien lamaa (liitetaulukko 1). Tämä johtuu lähinnä siitä, että vuosina 1945–1954 syntyneet ovat jatkaneet työelämässä pidempään kuin heitä vanhemmat ikäluokat. Muissa ikäryhmissä ei lamaa edeltäviin työllisyysasteisiin ole vuoteen 2009 mennessä päästy.

Vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan työllisiä oli 2 281 521 eli 95 660 vähemmän kuin edellisenä vuonna, kun taas työttömien määrä lisääntyi vuoden aikana 66 376 henkilöllä.

Työllisyysaste seutukunnittain

Korkein työllisyysaste vuonna 2009 oli Ahvenanmaan seutukunnissa: Ålands landsbygd, Mariehamns stad ja Ålands skärgård. Manner-Suomessa korkein työllisyysaste oli Porvoon, Helsingin ja Vaasan seutukunnissa. Alhaisimman työllisyysasteen seutukuntia olivat Torniolaakso, Itä-Lappi ja Kehys-Kainuu (liitetaulukko 2).

Edelliseen vuoteen verrattuna työllisyysaste laski eniten Varkaudessa (-4,9 prosenttiyksikköä), Raaseporissa (-4,6 prosenttiyksikköä) ja Etelä-Pirkanmaalla (-4,5 prosenttiyksikköä). Työllisyysaste laski kaikissa seutukunnissa. Vähäisimmät muutokset koettiin Pielisen Karjalassa (-0,7 prosenttiyksikköä), Kajaanissa (-0,8 prosenttiyksikköä) sekä Itä-Lapissa (–1,2 prosenttiyksikköä).

Lähde: Työssäkäyntitilasto 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jaana Huhta 09-17342632, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (268,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Laatuseloste (28.12.2010)

Päivitetty 28.12.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2009/01/tyokay_2009_01_2010-12-28_tie_001_fi.html