Ulkomaista syntyperää olevien työllisyysaste 53,3 prosenttia

Tilastokeskuksen vuoden 2011 työssäkäyntitilaston ennakkotietojen mukaan ulkomaista syntyperää olevien 18–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 53,3 prosenttia. Heidän työllisyysasteensa oli 17,6 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste 70,9 prosenttia.

Työllisyysaste syntyperän mukaan 2000–2011* (*ennakko)

Vuoden 2011 lopussa Suomessa asui 257 248 ulkomaista syntyperää olevaa, joista ulkomailla syntyneitä oli 219 702 eli 85,4 prosenttia. Suomessa syntyneitä, toisen polven maahanmuuttajia, oli 37 546 henkilöä eli 14,6 prosenttia kaikista ulkomaista syntyperää olevista.

Koko 18–64-vuotiaan väestön työllisyysaste oli 69,9 prosenttia, ja se kohosi vuodesta 2010 yhdellä prosenttiyksiköllä. Ulkomaista syntyperää olevien työllisyysaste nousi edellisestä vuodesta 1,2 prosenttiyksikköä.

Vuosina 2000–2011 ero ulkomaista ja suomalaista syntyperää olevien työllisyysasteissa oli suurimmillaan vuonna 2000, jolloin se oli 22,3 prosenttiyksikköä. Pienimmillään ero työllisyysasteiden välillä oli vuonna 2008 (16,1 prosenttiyksikköä), jolloin suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli 71,4 prosenttia ja ulkomaista syntyperää olevien työllisyysaste oli 55,3 prosenttia. Molempien ryhmien työllisyysaste oli tarkasteluajanjakson huippulukemissa vuosina 2007 ja 2008.

Ulkomaista syntyperää olevista miehistä yli puolet kuului työvoimaan

Ulkomaista syntyperää olevista miehistä kuului työvoimaan eli työllisiin tai työttömiin 52,5 prosenttia. Suomalaista syntyperää olevista miehistä työvoimaan kuuluvien osuus oli 49,7 prosenttia, eli eroa oli 2,8 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaista ja suomalaista syntyperää olevista naisista työvoimaan kuului lähes sama osuus eli noin 47 prosenttia.

Työttömien osuus koko väestöryhmästä oli korkein ulkomaista syntyperää olevilla naisilla eli 10,9 prosenttia, kun taas suomalaista syntyperää olevilla naisilla osuus oli matalin (3,7 prosenttia).

Kaikista ulkomaista syntyperää olevista miehistä 5,8 prosenttia ja naisista 7,7 prosenttia olivat eläkeläisiä. Vastaavat osuudet olivat suomalaista syntyperää olevilla miehillä 22,5 ja naisilla 27,0 prosenttia. Ulkomaista syntyperää olevien osuus onkin korkein nuoressa aikuisväestössä.

Ulkomaista syntyperää olevista naisista sijoittui 17,9 prosenttia luokkaan “muut työvoiman ulkopuolella olevat”. Miesten vastaava osuus oli 15,2 prosenttia. Tähän ryhmään luetaan muun muassa perhevapaalla olevat.

Pääasiallinen toiminta syntyperän mukaan 2011, ennakko

Työllisyysasteissa suurin ero kolmekymppisissä

Ikäluokittain tarkasteltuna suurin ero työllisyysasteiden välillä oli 30–39-vuotiaissa. Tässä ikäluokassa suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste, 82,7 prosenttia, oli 26,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ulkomaista syntyperää olevilla (56,3 prosenttia). Korkeimmat työllisyysasteet olivat molemmissa ryhmissä 40–49-vuotiailla.

Työllisyysaste ikäryhmän ja syntyperän mukaan 2011, ennakko

Ahvenanmaalla korkeimmat työllisyysasteet

Työllisyysasteessa oli eroja maakuntien välillä. Koko 18–64-vuotiaan väestön korkeimmat työllisyysasteet olivat Ahvenanmaalla (79,1 prosenttia), Pohjanmaalla (75,1 prosenttia) ja Uudellamaalla (74,3 prosenttia). Matalimmat työllisyysasteet olivat Pohjois-Karjalassa (62,2 prosenttia), Kainuussa ja Lapissa (63,1 prosenttia).

Ulkomaista syntyperää olevien työllisyysasteet olivat korkeimmat Ahvenanmaalla (72,9 prosenttia), Etelä-Pohjanmaalla (59,9 prosenttia) ja Satakunnassa (57,6 prosenttia). Ahvenanmaalla myös ulkomaista ja suomalaista syntyperää olevien työllisyysasteiden välinen ero oli pienin: 7,2 prosenttiyksikköä. Työllisyysasteen korkeutta Ahvenanmaalla selittää se, että 18–64-vuotiaissa 44,7 prosenttia ulkomaista syntyperää olevista oli ruotsalaistaustaisia. Suurin ero syntyperän mukaisissa työllisyysasteissa oli Kymenlaaksossa: ulkomaista syntyperää olevien työllisyysaste (43,1 prosenttia) oli 23,6 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaista syntyperää olevilla.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jaana Huhta 09 1734 2632, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (263,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. 18 - 64-vuotiaiden työllisyysaste maakunnittain syntyperän mukaan 2011 (ennakko) (18.12.2012)

Laatuselosteet

Laatuseloste: työssäkäyntitilasto (18.12.2012)

Päivitetty 18.12.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2011/02/tyokay_2011_02_2012-12-18_tie_002_fi.html