Etusivu > Tilastot > Väestörakenne > 2018 > Väkiluvun kasvu pienin vuoden 1970 jälkeen

Julkaistu: 29.3.2019

Väkiluvun kasvu pienin vuoden 1970 jälkeen

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 5 517 919. Väkiluku kasvoi vuoden 2018 aikana 4 789 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli pienin vuoden 1970 jälkeen. Viimeisen viiden vuoden aikana suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä on vähentynyt 36 029 henkilöllä. Vieraskielisten määrä on kasvanut samaan aikaan 102 678 henkilöllä.

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1981–2018

Väkiluku kasvoi viidessä maakunnassa

Vuoden 2018 aikana väkiluku kasvoi viidessä maakunnassa ja väheni 14 maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 15 400 henkilöllä, Pirkanmaalla, 3 014 henkilöllä ja Varsinais-Suomessa, 905. Väkiluvun kasvu oli Manner-Suomessa myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla, 0,9 prosenttia.

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, 2 579 henkilöllä ja Kymenlaaksossa, 2 123 henkilöllä. Myös suhteellisesti väkiluku väheni eniten Etelä-Savossa (1,8 prosenttia). Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnissa väkiluku väheni määrällisesti eniten lähes 50 vuoteen.

Väkiluvun muutos maakunnittain 2018

Vantaa kasvoi eniten, Savonlinna ja Kouvola menettivät yli tuhat asukasta

Vuoden 2018 aikana väkiluku kasvoi 61 kunnassa ja pieneni 248 kunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Vantaalla, 5 139 henkilöllä, Helsingissä (4 770) ja Espoossa (4 588). Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvusta vieraskielisen väestön osuus oli kolme neljäsosaa.

Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomessa väkiluku kasvoi eniten Vantaalla (2,3 prosenttia) ja Kempeleellä (2,2 prosenttia). Väkiluku väheni määrällisesti eniten Savonlinnassa, 1 053 henkilöllä ja Kouvolassa, 1 019 henkilöllä. Suhteellisesti eniten Manner-Suomessa väkiluku väheni Lestijärven (6,6 prosenttia), Karijoen (4,1 prosenttia) ja Kannonkosken (3,9 prosenttia) kunnissa.

Vieraskielisten osuus koko väestöstä seitsemän prosenttia, Vantaalla viidennes

Suomessa asui vakituisesti vuoden 2018 lopussa 391 746 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on nyt seitsemän prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat, 79 225 henkilöä, viroa puhuvat, 49 691 ja arabiaa puhuvat, 29 462.

Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2018 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 13 prosenttia väestöstä ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, kaksi prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla, 19 prosenttia, Espoossa, 17 prosenttia ja Helsingissä, 16 prosenttia.

Väestöllinen huoltosuhde korkein Etelä-Savossa, matalin Uudellamaalla

Suomessa oli vuoden 2018 lopussa alle 15-vuotiaita 882 234 ja 15–64-vuotiaita 3 430 848 henkilöä. 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2018 lopussa 1 204 837. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli 60,8. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna 1959. Maamme itsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollut korkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja matalimmillaan vuonna 1984 (46,7).

Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa (75,0) ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa (71,6). Väestöllinen huoltosuhde oli matalin Uudenmaan maakunnassa (51,5). Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa (106,1) ja Kuhmoisissa sekä Hailuodossa (105,1). Huoltosuhde oli matalin Helsingissä (45,6) ja Tampereella (48,4).

Väestöllinen huoltosuhde 1917–2018

Lähde: Väestörakenne 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (312,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Väestö kielen mukaan 1980 - 2018 (29.3.2019)

Kuviot

• Liitekuvio 1. Suomen väestö 1750 - 2018 (29.3.2019)
• Liitekuvio 2. Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2008 ja 2018 (29.3.2019)
• Liitekuvio 3. Ulkomaan kansalaiset sukupuolen mukaan 1990 - 2018 (29.3.2019)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Väestörakenne 2018 (29.3.2019)

---

Päivitetty 29.03.2019