Maastamuuttoja Suomesta alkuvuonna vain alle 5 000

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 528 855. Maamme väkiluku kasvoi tammi–kesäkuun aikana 3 563 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 8 431 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 4 729 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2017–2020*

Kesäkuun ennakkotilaston mukaan tammi–kesäkuun aikana syntyi 22 886 lasta, mikä on 651 lasta enemmän kuin vuonna 2019. Vuoden 2020 karkauspäivänä syntyi hieman yli sata lasta. Kuolleiden määrä oli 27 615, mikä on 383 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Syntyvyys nousi alkuvuonna hiukan edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2020 tammi–kesäkuussa kokonaishedelmällisyydeksi kertyi 0,68, kun vuoden 2019 tammi–kesäkuussa luku oli 0,66. Kalenterivuoden sijaan kokonaishedelmällisyys on laskettu puolen vuoden ajanjaksolta. Luku on arviolta puolet siitä määrästä lapsia, joita nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos hedelmällisyys pysyisi alkuvuoden 2020 tasolla. Koko vuoden kokonaishedelmällisyyttä ei voi luvuista johtaa, sillä syntyneiden määrä vaihtelee vuoden eri aikoina.

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–kesäkuun aikana 13 258 henkeä ja Suomesta ulkomaille 4 827 henkeä. Koronarajoitusten vaikutukset näkyvät näissä kansainvälisen muuttoliikkeen luvuissa. Maahanmuuttoja oli 1 828 vähemmän ja maastamuuttoja 2 844 vähemmän kuin edellisvuonna. Maastamuuttojen määrä tammi–kesäkuussa on jäänyt alle 5 000 muuttoon edellisen kerran 1990-luvulla. Maahanmuuttajista oli Suomen kansalaisia 4 103 ja maastamuuttajista 3 087.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi–kesäkuun aikana ennakkotietojen mukaan 127 978. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2 477 muuttoa vuoden 2020 kuntajaon mukaan.

Maaliskuussa 2017 samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi lakiuudistuksen myötä. Vuoden 2020 tammi–kesäkuussa samaa sukupuolta olevat parit solmivat 160 avioliittoa, joista 102 oli kahden naisen ja 58 kahden miehen avioliittoja.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi–kesäkuussa Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.

Väkiluku nousi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 7 298 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 1 037 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Ahvenanmaalla, 4,8 promillea, ja Uudellamaalla, 4,3 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 2,0 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Pohjois-Karjalassa, joka menetti väestöstään 778 henkeä. Pohjois-Savon väkiluku väheni 685 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala kokivat suhteellisesti suurimman väestötappion, Etelä-Karjalassa 5,1 promillea ja Pohjois-Karjalassa 4,8 promillea väestöstä.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 6 058 henkeä, ja Pirkanmaa, 1 262 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 3,8 promillea, sekä Uusimaa, 3,6 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Pohjanmaan maakunnassa, 360 henkeä. Pohjois-Karjalan maakunnassa tappio oli 328 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla, molemmissa 2,0 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-kesäkuun aikana 55 688. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Ahvenanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 2 223 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 1,3 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaan maakunnassa, 721 henkeä. Myös suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaalla, 4,0 promillea väestöstä.

Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Joonas Toivola 029 551 3355, Juhana Nordberg 029 551 3051, Joni Rantakari 029 551 3249, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (281,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto (23.7.2020)

Päivitetty 23.07.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. kesäkuu 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vamuu/2020/06/vamuu_2020_06_2020-07-23_tie_001_fi.html