Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 2.7.2009

Velat kasvoivat 7,7 prosenttia vuonna 2008

Asuntokuntien velkaantumisvauhti hidastui hieman vuonna 2008. Silti niiden velat kasvoivat edellisvuodesta lähes kahdeksan prosenttia. Velkaa oli 1 470 000 asuntokunnalla, edellisvuodesta velallisasuntokuntien määrä kasvoi runsaat kaksi prosenttia. Vuodesta 2002 asuntokuntien velat ovat kasvaneet reaalisesti 81 prosenttia. Eniten ne kasvoivat vuonna 2005, jolloin asuntokuntien kaikki velat kasvoivat 14,7 ja asuntovelat 17,5 prosenttia.

Kaikkiaan asuntokunnilla oli viime vuonna velkaa 90,5 miljardia euroa, mistä suurin osa, 64,4 miljardia asuntovelkoja. Velallista asuntokuntaa kohti velkaa oli 61 630 euroa. Asuntovelkaa oli 812 000 asuntokunnalla, niistä 136 000 asuntokunnalla velkaa oli otettu ensiasuntoa varten. Asuntovelallista asuntokuntaa kohti asuntovelkaa oli 79 321 euroa, ensiasuntoa varten otettua velkaa 75 750 euroa.

Vuodesta 2002 eniten, reaalisesti 99 prosenttia, ovat kasvaneet asuntovelat. Asuntolainojen kasvusta suurin osa näyttää kohdistuneen asunnonvaihtoihin, sillä ensiasuntoa varten otetut lainat kasvoivat hitaammin, niiden reaalimäärä kasvoi 71 prosenttia vuodesta 2002. Vuodesta 2007 lähtien ovat ensiasunnon velat kuitenkin kasvaneet muita asuntovelkoja enemmän.

Asuntokuntien velkaantumisaste ikäluokittain 2002 - 2007, %

Ikä Vuosi
2002   2003   2004   2005   2006   2007  
Yhteensä 70 76 82 91 98 101
–24 58 64 69 80 88 91
25–34 125 139 151 171 182 189
35–44 104 114 124 138 149 155
45–54 64 69 74 83 89 94
55–64 38 41 44 49 52 54
65– 12 12 14 15 17 18

Asuntokuntien velkaantumisaste, velkojen osuus käytettävissä olevista rahatuloista, oli 101,4 prosenttia vuonna 2007 kun se vuonna 2002 oli 70,3 prosenttia. Velallisilla asuntokunnilla velat olivat 147 prosenttia ja asuntovelallisilla 203 prosenttia vuosituloista vuonna 2007. Velkaantumisaste oli korkein, 189 prosenttia tuloista, asuntokunnissa, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. 25–34-vuotiaiden asuntokunnista noin neljällä viidestä oli velkaa, kun velallisia oli kaikista asuntokunnista 59 prosenttia. Eniten velkaa oli 35–44-vuotiailla, 89 200 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Nuorimpia ja vanhimpia lukuun ottamatta reilusti puolella kaikenikäisistä asuntokunnista oli velkaa. Nuorimpia lukuun ottamatta velkaisten asuntokuntien osuus on vuodesta 2002 kasvanut kaikissa ikäluokissa.

Maakunnista suurimmat velat asuntokunnilla olivat Itä-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, noin 80 000 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Asuntovelat asuntovelallista asuntokuntaa kohti taas olivat suurimmat Uudellamaalla (101 440 €), Itä-Uudellamaalla (97 250 €) ja Ahvenanmaalla (88 920 €). Itä-Uudellamaalla velat ovat myös kasvaneet eniten: velat velallista asuntokuntaa kohti kasvoivat siellä reaalisesti 70 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2008. Seuraavaksi eniten ne kasvoivat Uudellamaalla, siellä velkojen reaalikasvu oli 62 prosenttia. Koko maassa velat kasvoivat samana aikana 58 prosenttia. Asuntovelatkin kasvoivat eniten Itä-Uudellamaalla, 70,5 prosenttia asuntovelallista asuntokuntaa kohti kun koko maassa niiden reaalikasvu oli 62 prosenttia. Pienimmät velat velallista asuntokuntaa kohden olivat Lapissa (47 160 €), Kainuussa (47 800 €) ja Pohjois-Karjalassa (48 300 €). Velallisten määrä on vuodesta 2002 kasvanut eniten Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla, vähiten Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa sekä Satakunnassa.

Velat yhteensä velallista asuntokuntaa kohti 2002 ja 2008, vuoden 2008 hinnoin

Velat yhteensä velallista asuntokuntaa kohti 2002 ja 2008, vuoden 2008 hinnoin

Keskimääräiset velat kasvoivat tulotason kasvaessa, samoin velallisten määrä. Vuonna 2007 alimman tuloviidenneksen asuntokunnista oli velallisia noin kolmannes, kahdessa ylimmässä velallisia oli 74 prosenttia asuntokunnista. Alimmassa tuloviidenneksessä velkaa oli keskimäärin 23 460 ja ylimmässä 95 800 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Velkaantumisaste oli suurin alimmassa ja pienin ylimmässä tuloviidenneksessä, mutta erot eivät olleet kovin suuria: alimman tuloviidenneksen velallisasuntokuntien velat olivat 158 prosenttia vuosituloista ja ylimmän 137 prosenttia. Velkojen koostumuksessa eroja oli enemmän: asuntovelkojen osuus veloista oli suurin keskituloisilla, muiden velkojen ja opintovelkojen pienituloisilla ja elinkeinotoimintaan tai tulonhankintaan tarkoitettujen velkojen suurituloisilla.


Lähde: Velkaantumistilasto 2008. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala (09) 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (264,6 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Päivitetty 2.7.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2008. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2008/velk_2008_2009-07-02_tie_001_fi.html