Etusivu > Tilastot > Velkaantumistilasto > 2015 > 4 Viidellä prosentilla asuntokunnista velkaa yli 200 000 euroa

4 Viidellä prosentilla asuntokunnista velkaa yli 200 000 euroa

Vuonna 2015 Suomessa oli 135 680 asuntokuntaa, joilla oli velkaa yli 200 000 euroa. Niin paljon velkaa oli 5,2 prosentilla kaikista ja 9,7 prosentilla velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 yhtä paljon velkaa oli vain alle prosentilla kaikista ja 1,7 prosentilla velallisista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2015 rahassa. Edellisvuodesta niin velkaisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi kuusi prosenttia.

Sellaisten asuntokuntien, joilla on suhteellisen paljon velkaa, lukumäärä kasvoi selvästi viime vuosikymmenen aikana. Vuosina 2005–2008 kasvoi sellaisten asuntokuntien lukumäärä, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa vuosittain yli 17 000 asuntokunnalla. Vuonna 2002 asuntokuntia, joilla oli velkaa vuoden 2015 rahassa vähintään 200 000 euroa, oli 22 140. Vuonna 2010 sellaisia asuntokuntia oli lähes kuusi kertaa niin paljon, 124 500 asuntokuntaa. Vuoden 2010 jälkeen suuret velat ovat kasvaneet huomattavasti hitaammin. Vuosina 2010–2015 asuntokuntien, joilla oli velkaa yli 200 000 euroa, lukumäärä kasvoi 11 200 asuntokunnalla eli yhdeksän prosenttia.

Kuvio 6. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 100 000 ja 200 000 euroa vuosina 2002–2015, euroa vuoden 2015 rahassa

Lähes kaikki asuntokunnat, joilla oli paljon velkaa, olivat asuntovelallisia. Vuonna 2015 asuntokunnista, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli 93 prosentilla asuntovelkaa. Suurten velkamäärien kasvu vuosina 2002–2007 oli suurelta osin seurausta suurten asuntolainojen yleistymisestä. Vuonna 2002 alle puolet suurista asuntokuntakohtaisista lainoista oli asuntolainoja ja noin kolmasosa elinkeinotoiminnan ja tulonlähteen velkoja. Vuoteen 2007 mennessä asuntovelkojen osuus näin suurista veloista oli kasvanut 68 prosenttiin ja elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkojen osuus pienentynyt 11 prosenttiin.

Kuvio 7. Yli 200 000 euron asuntokuntakohtaisten velkojen rakenne 2002, 2007 ja 2015, miljoonaa euroa vuoden 2015 rahassa

Suhteellisesti eniten suuria velkoja oli Ahvenanmaalla, missä 1 400 asuntokunnalla eli 11 prosentilla kaikista oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Pääkaupunkiseudulla niin paljon velkaa oli 7,8 prosentilla asuntokunnista ja 8,5 prosentilla muun Helsinki-Uusimaan asuntokunnista. Vähiten suuria velkoja oli Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä 3,4 prosentilla asuntokunnista oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Eniten näin velkaisten asuntokuntien määrä kasvoi Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, molemmissa lähes kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.

Useimmin suuria, yli 200 000 euron asuntokuntakohtaisia velkoja, oli kahden aikuisen asuntokunnilla. Kahden huoltajan lapsiperheistä 79 880 asuntokunnalla eli 18 prosentilla kaikista ja viidenneksellä velallisista oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Lapsettomista kahden aikuisen asuntokunnista niin paljon velkaa oli neljällä prosentilla eli 31 580 asuntokunnalla. Yhden hengen talouksista niin velkaisia oli vain 0,8 prosenttia ja yksinhuoltajista 2,4 prosenttia.

Kuvio 8. Asuntokunnat, joilla velkaa yli 200 000 euroa asuntokunnan rakenteen mukaan 2002–2015

Velkojen rasittavuutta olisi syytä tarkastella suhteessa asuntokunnan käytettävissä oleviin tuloihin. Vuoden 2015 osalta tulotiedot eivät ole vielä saatavilla. Vuonna 2014 kymmenellä prosentilla asuntokunnista eli 265 000 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevien vuositulojen verran. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 380 asuntokunnalla eli neljällä prosentilla asuntokunnista.

Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin, oli 111 prosenttia vuonna 2014, kun se vuonna 2002 oli 70 prosenttia. Vuonna 2010 velkaantumisaste oli 110 prosenttia. Tietoa velkojen ja tulojen suhteesta vuosilta 2002–2014 on saatavilla velkaantumistilaston katsauksesta sekä tilaston tietokantatauluista .

Lähde: Velkaantumistilasto 2015. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 22.6.2016