Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2005 > Bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia viime vuonna

Bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia viime vuonna

Bruttokansantuotteen määrä kasvoi viime vuonna 2,9 prosenttia Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan kasvu oli 2,1 prosenttia. Paperiteollisuuden työkiista alensi viime vuoden kansantuotetta suunnilleen yhden prosentin verran. Bruttokansantuote oli viime vuonna 157 miljardia euroa.

Vuoden 2005 kansantalouden tilinpito on nyt ensimmäisen kerran laadittu samoilla perusteilla kuin maaliskuussa 2006 julkaistu kansantalouden tilinpidon uudistettu aikasarja 1975-2004. Menetelmämuutoksia on selostettu osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html. Uusien tietolähteiden lisäksi myös uusi menetelmä on saattanut vaikuttaa siihen, että viime vuoden kasvuluku poikkeaa nyt ensimmäisestä arviosta.

Eniten kasvua metalliteollisuudessa

Alkutuotannon määrä kasvoi viime vuonna 0,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Maatalouden arvonlisäys eli tuotanto kasvoi 10 prosenttia kasvinviljelyn hyvän sadon ansiosta. Metsätalouden tuotanto sen sijaan aleni viisi prosenttia hakkuiden vähennyttyä.

Jalostuselinkeinojen tuotanto kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia. Koko teollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 3,9 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi 11 prosenttia. Elektroniikkateollisuuden kasvu oli 17 prosenttia ja kulkuneuvojen valmistuksen 15 prosenttia. Paperiteollisuuden tuotanto väheni työkiistan takia 11 prosenttia. Työkiista vaikutti myös energian tuotantoon, mikä väheni kuusi prosenttia. Myös öljynjalostuksen määrä aleni viime vuonna 7 prosenttia.

Rakentaminen jatkui vilkkaana ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvoi kaksi ja puoli prosenttia. Talonrakentamisen arvonlisäys kasvoi vajaat kolme prosenttia ja maa- ja vesirakentaminen prosentin verran.

Yksityisten palveluiden tuotanto lisääntyi viime vuonna 3,6 prosenttia, mutta julkiset palvelut vähenivät 0,1 prosenttia.

Kaupan arvonlisäyksen kasvu oli vajaat kolme prosenttia, eniten kasvua oli auto- ja vähittäiskaupassa. Majoitus- ja ravitsemistoiminta lisääntyi runsaan prosentin. Liikenteen tuotanto lisääntyi viisi prosenttia, tietoliikenne vajaat 7 prosenttia ja kuljetukset runsaat neljä prosenttia.

Rahoitus- ja vakuutustoiminta kasvoi vajaat viisi prosenttia. Kiinteistöalan palvelut kasvoivat vakaasti runsaat kaksi prosenttia ja liike-elämän palvelut viisi prosenttia, työvoiman vuokraus selvästi eniten. Julkinen hallinto väheni hieman. Koulutuspalvelut olivat edellisen vuoden tasolla, mutta terveys- ja sosiaalipalvelut lisääntyivät prosentin. Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut kasvoivat puolitoista prosenttia.

Vienti tuki kasvua

Kansantalouden kysynnän volyymi kasvoi viime vuonna viisi prosenttia. Kaikki kysyntäerät kasvoivat, eniten vienti, joka kasvoi 7,3 prosenttia. Kulutus kasvoi 3,2 prosenttia ja investoinnit 3,3 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna neljä prosenttia. Eniten kasvoi kodinkoneiden ja elektroniikan hankinta. Yhteensä kestokulutustavaroiden ostot kasvoivat 10 prosenttia. Sen sijaan päivittäistavaroiden ja palveluiden ostot kasvoivat vain kolme prosenttia.

Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi puolitoista prosenttia, mutta julkiset investoinnit vähenivät 10 prosenttia. Sen sijaan yksityiset investoinnit lisääntyivät kuusi prosenttia. Kansantalouden investointiaste nousi hieman 18,8 prosenttiin. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien yhteismäärä oli edellisen vuoden tasolla, mutta talonrakennusinvestoinnit lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Investoinnit tietokoneohjelmistoihin lisääntyivät 8 prosenttia. Varastot kasvoivat viime vuonna tavanomaista enemmän lähinnä keskeneräisten laivojen takia.

Viennin volyymi kasvoi 7,3 prosenttia ja tuonnin volyymi 12,3 prosenttia. Palveluiden vienti ja tuonti kasvoivat enemmän kuin tavaroiden vienti ja tuonti. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 9 miljardia euroa ylijäämäinen, mutta ylijäämä heikkeni edellisestä vuodesta yli kolme miljardia euroa.

Työllisyys parani hieman

Työllisten lukumäärä kasvoi kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna runsaan prosentin ja tehdyt työtunnit vajaan prosentin. Työpaikat lisääntyivät eniten liike-elämän palveluissa, kaupassa ja rakentamisessa.

Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 8,8 prosenttia. Työttömiä oli viime vuonna keskimäärin 220 000 henkeä. Työllisyysaste oli 68 prosenttia, edellisenä vuonna se oli 67,2 prosenttia.

Yksityisen sektorin työn tuottavuus nousi viime vuonna 2,8 prosenttia arvonlisäyksen mukaan laskettuna ja 3,3 prosenttia tuotoksen mukaan laskettuna. Koko kansantalouden työn tuottavuus nousi 2,1 prosenttia.

Hintataso säilyi vakaana

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 0,6 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Bruttokansantuotteen hintaindeksiä alensi erityisesti elektroniikkateollisuuden ja teleliikenteen tuotteiden hintojen lasku.

Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 0,9 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa vain 0,3 prosenttia. Ero selittyy sillä, että vakuutus- ja rahoituspalvelujen sekä asumispalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni 3,5 prosenttia, koska tuontihinnat kohosivat neljä ja puoli prosenttia, mutta vientihinnat vajaan prosentin.

Kansantulo kasvoi reaalisesti 0,8 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 2,7 prosenttia ja oli henkeä kohti 25 600 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna yhtä suuri kuin bruttokansantuote, 157 miljardia euroa. Bruttokansantulo kasvoi reaalisesti vain yhden prosentin ja nettokansantulo 0,8 prosenttia, koska vaihtosuhde heikkeni.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 4,9 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut runsaat kuusi prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset kasvoivat 5,1 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta kohosi 57,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 56,4 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot pienenivät 2,9 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 27,4 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 29,0 prosenttia.

Yritysten voitot vähenivät hieman

Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto aleni kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo väheni lähes 7 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja neljä prosenttia vähemmän.

Yritysten kiinteät investoinnit Suomessa kasvoivat viime vuonna kuusi prosenttia. Viime vuonna alkanut EU:n päästökauppa lisäsi yritysten tuloja arviolta 126 miljoonaa euroa. Yritysten nettoluotonanto oli runsaat kuusi miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 9 miljardia euroa.

Rahoituslaitosten rahoitusasema ylijäämäinen

Rahoituslaitosten palkkiotuotot kasvoivat, mutta korkokate (välilliset rahoituspalvelut) pieneni hieman edellisestä vuodesta. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat, mutta erityisesti asuntolainojen korkomarginaali aleni edelleen. Rahoituslaitosten rahoitusasema kääntyi vajaat miljardi euroa ylijäämäiseksi, koska ne vähensivät selvästi osingonjakoa. Myös vakuutuslaitosten rahoitusasema oli lievästi ylijäämäinen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä neljä miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna edelleen ylijäämäinen. Ylijäämä oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna, 600 miljoonaa euroa. Valtionhallintoon luetaan myös valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot, jotka olivat yhteensä selvästi ylijäämäisiä.

Valtion verotuotot välillisistä veroista kasvoivat neljä prosenttia ja välittömistä veroista kolme prosenttia. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 7 prosenttia, mutta sosiaaliturvarahastoille alenivat puolitoista prosenttia.

Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti runsaat kolme prosenttia ja reaalisesti runsaan prosentin. Investoinnit vähenivät hieman.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli jälleen noin miljardi euroa alijäämäinen. Kuntien verotulot kasvoivat neljä prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti viisi ja puoli prosenttia ja reaalisesti runsaan prosentin. Investointien arvioidaan säilyneen edellisen vuoden tasolla.

Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 4,4 miljardia euroa ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 3,9 miljardia euroa ylijäämäinen eli 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. EMU -ylijäämä poikkeaa vuodesta 2003 alkaen hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen nettoluotonannosta ja se oli 2,7 prosenttia, edellisenä vuonna 2,3 prosenttia.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (pois lukien sisäiset siirrot) aleni 50,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 50,5 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen nousi viime vuonna 43,9 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 43,6 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat runsaan prosentin

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti vain 1,5 prosenttia ja reaalisesti 1,2 prosenttia. Tulojen kasvu oli hitainta vuoden 1996 jälkeen. Muun muassa kotitalouksien saamat osingot vähenivät edellisvuoden ennätystasosta osinkojen muuttuneen verokohtelun takia.

Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu 4,9 prosenttia, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat kaksi prosenttia. Kotitalouksien yrittäjätulo pieneni kaksi prosenttia. Maa- ja metsätalouden yrittäjätulo aleni, samoin omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo, mutta muut yrittäjätulot kasvoivat. Maksetut välittömät verot kasvoivat viisi prosenttia, joten verotus kiristyi hieman lähinnä osinkojen muuttuneen verokohtelun takia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,2 prosenttia eli selvästi enemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui negatiiviseksi ja oli -0,5 prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat yli 13 prosenttia omakotirakentamisen lisäännyttyä edelleen. Kotitalouksien rahoitusasema oli 3,9 miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi peräti 10 prosenttiyksikköä ja oli korkeampi kuin koskaan aiemmin, 89,6 prosenttia. Velkaantumisaste on luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

Seuraava tarkistus tammikuussa 2007

Vuosien 2004 ja 2005 tietoja tarkistetaan seuraavan kerran tammikuun lopussa 2007. Tällöin vuoden 2004 tiedot tulevat lopullisiksi.

---

Päivitetty 13.7.2006