Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2006 > Bruttokansantuote kasvoi viisi prosenttia viime vuonna

Bruttokansantuote kasvoi viisi prosenttia viime vuonna

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi viime vuonna 5,0 prosenttia Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Kasvu oli nopeinta vuoden 2000 jälkeen. Paperiteollisuuden työkiista edellisenä vuonna lisäsi viime vuoden kansantuotteen kasvua suunnilleen yhden prosenttiyksikön verran. Bruttokansantuote oli viime vuonna 167 miljardia euroa.

Nyt julkaistavat tiedot perustuvat 6.7.2007 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin viime vuoden talouskehityksestä ja ovat edelleen ennakollisia.

Maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan kansantuotteen kasvu viime vuonna oli 5,5 prosenttia eli puoli prosenttiyksikköä nyt tarkistettuja tietoja suurempi. Ennakkotiedoista löydettiin heinäkuun alussa virhe, joka liittyi maataloustukien käsittelyyn tilinpidossa. Jos laskelma olisi tehty oikein, olisi bruttokansantuotteen volyymi kasvanut ennakkotiedoissa 5,2 prosenttia eikä 5,5 prosenttia.

Suomi pani viime vuonna täytäntöön vuonna 2003 päätetyn EU:n tulotuen uudistuksen. Tällöin aiemmin tuotantoon sidotut ja tuotetuiksi luokitellut tuet irrotettiin pääosin tuotannosta ja korvattiin maatilakohtaisella tilatuella. Tällöin niiden luokitus kansantalouden tilinpidossa muuttui tuotetuista muiksi tuotantotukipalkkioiksi. Luokitusmuutoksella oli huomattava vaikutus maatalouden tuotokseen ja arvonlisäykseen, koska ne arvotetaan perushintaan, joka sisältää tuotetuet mutta ei muita tuotantotukipalkkioita.

Koska bruttokansantuote arvotetaan markkinahintaan, tuotetuet pitää vähentää arvonlisäyksestä, jotta niiden vaikutus eliminoituu. Käypähintaisissa laskelmissa tämä oli tehty oikein, mutta kiinteähintaisissa laskelmissa arvonlisäyksestä oli vähennetty vähemmän tuotetukea kuin siihen oli sisällytetty. Tuotetukien pienentyminen oli tässä kohdassa tulkittu virheellisesti niiden volyymin alentumiseksi, vaikka kyseessä oli tuotetukien hinnan alentuminen. Tuotetukien volyymikehitys seuraa tilinpidossa niiden tuotteiden tuotannon volyymikehitystä, joihin ne kohdistuvat.

Eniten kasvua teollisuudessa

Alkutuotannon volyymi aleni viime vuonna 0,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Maatalouden arvonlisäys aleni kaksi prosenttia kasvinviljelyn edellisvuotta heikomman sadon takia. Metsätalouden arvonlisäys säilyi edellisen vuoden tasolla. Hakkuut vähenivät hieman, mutta vastaavasti metsien nettokasvu lisääntyi.

Jalostuselinkeinojen arvonlisäys kasvoi viime vuonna 9,3 prosenttia. Erityisen nopeaa kasvu oli teollisuudessa, jonka arvonlisäyksen volyymi kasvoi 10,6 prosenttia. Metalliteollisuuden arvonlisäys kasvoi yli 15 prosenttia. Siitä elektroniikkateollisuuden kasvu oli 21 prosenttia, metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen 15 prosenttia, koneiden ja laitteiden valmistuksen 8 prosenttia ja kulkuneuvojen valmistuksen neljä prosenttia. Paperiteollisuuden arvonlisäys kasvoi edellisen vuoden työkiistan takia peräti 23 prosenttia. Myös rakentaminen jatkui vilkkaana ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi kasvoi runsaat kolme prosenttia.

Yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi viime vuonna 4,7 prosenttia ja julkiset palvelut 0,3 prosenttia.

Kauppa vilkastui edelleen, arvonlisäys kasvoi kuusi ja puoli prosenttia. Eniten kasvua oli tukkukaupassa. Majoitus- ja ravitsemistoiminta lisääntyi vajaat kolme prosenttia. Liikenteen arvonlisäys kasvoi noin viisi ja puoli prosenttia. Nopeimmin kasvoi edelleen tietoliikenne, 12 prosenttia, mutta esimerkiksi rautatieliikenteen arvonlisäyksen kasvuvauhti oli nopeinta moneen vuoteen, viisi prosenttia.

Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys kasvoi vajaat kuusi prosenttia. Kiinteistöalan palvelut kasvoivat vakaasti vajaat kolme prosenttia ja liike-elämän palvelut vajaat viisi prosenttia, työvoiman vuokraus selvästi eniten. Julkinen hallinto väheni prosentin. Koulutuspalvelut olivat edellisen vuoden tasolla, mutta terveys- ja sosiaalipalvelut lisääntyivät vajaat kaksi prosenttia. Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut kasvoivat kaksi prosenttia.

Vienti tuki kasvua

Kaikki kansantalouden kysyntäerät kasvoivat viime vuonna. Nopeimmin kasvoi edelleen vienti, lisäystä runsaat 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Kulutus kasvoi runsaat kolme prosenttia ja investoinnit noin neljä prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna nopeasti, volyymiltaan 4,4 prosenttia. Eniten kasvoivat tietotekniikan ja elektroniikan hankinnat. Yhteensä kestokulutustavaroiden ostojen volyymi kasvoi yli 9 prosenttia. Myös puolikestävien tavaroiden kuten vaatteiden ja jalkineiden ostot kasvoivat tuntuvasti, noin 8 prosenttia.

Julkisten kulutusmenojen volyymi lisääntyi yhdellä prosentilla, mutta julkiset investoinnit vähenivät yli viisi prosenttia. Sen sijaan yksityiset investoinnit lisääntyivät noin viisi ja puoli prosenttia. Kansantalouden investointiaste nousi hieman: 19,1 prosenttiin. Rakennusinvestointien määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia ja kone- ja kalustoinvestointien määrä noin kolme prosenttia. Varastot kasvoivat viime vuonna tavanomaista enemmän.

Viennin volyymi kasvoi 10,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 8,3 prosenttia. Koska tuontituotteiden hinnat nousivat enemmän kuin vientituotteiden hinnat, ei tavaroiden ja palveluiden taseen ylijäämä parantunut, mutta oli silti 8,7 miljardia euroa.

Työllisyys parani

Työllisten lukumäärä kasvoi kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna vajaat kaksi prosenttia. Työpaikat lisääntyivät eniten liike-elämän palveluissa, kaupassa ja rakentamisessa.

Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 8,4 prosenttia. Työttömiä oli viime vuonna keskimäärin 204 500 henkeä. Työllisyysaste oli 68,9 prosenttia, edellisenä vuonna se oli 68 prosenttia.

Markkinatuottajien (lähinnä yksityisen sektorin) työn tuottavuus nousi viime vuonna 4,5 prosenttia arvonlisäyksen mukaan laskettuna ja 5,3 prosenttia tuotoksen mukaan laskettuna. Koko kansantalouden työn tuottavuus nousi 3,2 prosenttia.

Hintataso säilyi vakaana

Koko kansantalouden hintatason arvioidaan kohonneen viime vuonna 1,2 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Bruttokansantuotteen hintaindeksin nousua hidasti erityisesti elektroniikkateollisuuden ja teleliikenteen tuotteiden hintojen lasku.

Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 1,6 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa 1,3 prosenttia. Ero selittyy sillä, että vakuutus- ja rahoituspalvelujen sekä asumispalvelujen hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde heikkeni peräti 3,7 prosenttia, koska tuontihinnat kohosivat kuusi ja puoli prosenttia, mutta vientihinnat vain kaksi ja puoli prosenttia.

Kansantulo kasvoi reaalisesti 3,8 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 6,6 prosenttia ja oli henkeä kohti 27 100 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna hieman suurempi kuin bruttokansantuote, 168 miljardia euroa. Brutto- ja nettokansantulo kasvoivat reaalisesti vähemmän kuin bruttokansantuote, 3,5 prosenttia ja 3,8 prosenttia, koska vaihtosuhde heikkeni.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat viisi prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut vajaat kolme prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset kasvoivat 4,5 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta aleni 56,7 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 57,9 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 12,5 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 28,9 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 27,4 prosenttia.

Yritysten voitot kasvoivat selvästi

Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto kasvoi yli 14 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo kasvoi 21 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Yritysten voitot olivat nimellisesti suuremmat kuin koskaan aiemmin.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 10 prosenttia enemmän.

Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna 9 prosenttia erityisesti rakennusinvestointien kasvun takia. Yritysten kiinteät investoinnit olivat nimellisesti suuremmat kuin koskaan aiemmin. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli runsaat 8 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli runsaat kuusi miljardia euroa.

Rahoituslaitosten palkkiotuotot ja välilliset rahoituspalvelut (korkokate) kasvoivat edellisestä vuodesta selvästi. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat ja korkomarginaali kääntyi kasvuun. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli noin miljardi euroa ylijäämäinen.

Julkisyhteisöjen ylijäämä yli kuusi miljardia euroa

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna edelleen ylijäämäinen, 1,4 miljardia euroa. Valtion verotulot välillisistä veroista kasvoivat runsaat neljä prosenttia ja välittömistä veroista runsaan prosentin. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 10 prosenttia, mutta tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille alenivat vajaan prosentin.

Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti vajaat neljä prosenttia ja reaalisesti runsaan prosentin. Investoinnit vähenivät kuusi prosenttia.

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli jälleen alijäämäinen, mutta aiempaa vähemmän, vain 0,3 miljardia euroa. Kuntien vero-tulot kasvoivat vajaat 7 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti noin neljä ja puoli prosenttia ja reaalisesti runsaan prosentin. Investoinnit kasvoivat viisi prosenttia.

Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 4,9 miljardia euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema oli 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen monen alijäämäisen vuoden jälkeen.

Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. EMU -ylijäämä poikkeaa hieman kansantalouden tilinpidon mukaisesta julkisyhteisöjen netto-luotonannosta ja se oli 6,4 miljardia euroa eli 3,8 prosenttia brutto-kansantuotteesta, suurin vuoden 2002 jälkeen.

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (pois lukien sisäiset siirrot) aleni 48,8 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 50,5 prosenttia.

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 43,5 prosenttiin. Edellisenä vuonna veroaste oli 44,0 prosenttia.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat kaksi prosenttia

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 3,2 prosenttia ja reaalisesti 1,9 prosenttia.

Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu viidellä prosentilla, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta ja työllisyyden paranemisesta. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat kaksi ja puoli prosenttia. Sen sijaan yrittäjätulo pieneni kaksi prosenttia. Maa- ja metsätalouden yrittäjätulo aleni, samoin omistusasunnoista saatu laskennallinen asuntotulo, mutta muut yrittäjä-tulot kasvoivat. Maksetut välittömät verot kasvoivat runsaat kolme prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5,7 prosenttia eli selvästi enemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli -2,5 prosenttia. Se oli negatiivisempi kuin koskaan aiemmin. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat nimellisesti 9 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusasema oli kuusi miljardia euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi yli 8 prosenttiyksikköä ja oli 97,7 prosenttia eli korkeampi kuin koskaan aiemmin. Velkaantumisaste on luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.

Seuraava tarkistus tammikuussa 2008

Vuosien 2005 ja 2006 tietoja tarkistetaan seuraavan kerran tammikuun lopussa 2008. Tällöin vuoden 2005 tiedot tulevat lopullisiksi.

---

Päivitetty 12.7.2007