Etusivu > Tilastot > Kansantalouden tilinpito > 2015 > 1. Bruttokansantuote kasvoi 0,2 prosenttia viime vuonna

1. Bruttokansantuote kasvoi 0,2 prosenttia viime vuonna

Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 0,2 prosenttia vuonna 2015. Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu oli 0,5 prosenttia. Kansantuote tarkentui, koska erityisesti eri alojen tuotantopanoksina käytetyistä välituotteista saatiin uusia tietoja. Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2015 lievästi kolmen taantumavuoden jälkeen. Myös vuoden 2014 kansantalouden tilinpitoa tarkistettiin, mutta muutokset olivat vähäisiä.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli vuonna 2015 käyvin hinnoin 209 miljardia euroa. Bruttokansantuote oli asukasta kohti 38 200 euroa.

Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2015 reaalisesti 0,9 prosenttia. Kotitalouksien oikaistuun tuloon luetaan nettotulojen lisäksi myös julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat hyvinvointipalvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

1.1 Tuotannon kehityksessä vaihtelua toimialoittain

Käyvin hinnoin tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi eniten tietojenkäsittelypalveluissa, kemianteollisuudessa, metsäteollisuudessa, joillakin metalliteollisuuden aloilla, liike-elämän palveluissa, vesi- ja ilmaliikenteessä sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja kiinteistöalalla, joka sisältää myös laskennallisen asuntojen omistuksen. Arvonlisäys väheni huomattavasti maataloudessa ja vakuutustoiminnassa.

Kuvio 2. Arvonlisäyksen muutos käyvin hinnoin vuonna 2015, prosenttia

Arvonlisäyksen volyymi kasvoi eniten tietojenkäsittelypalveluissa, liike-elämän palveluissa ja metallien jalostuksessa. Arvonlisäyksen volyymi supistui huomattavasti vakuutustoiminnassa sekä eräillä teollisuuden ja liikenteen aloilla.

1.2 Kotitalouksien kulutus ylläpiti kysyntää

Kansantalouden kysyntää piti yllä lähinnä kulutus, jonka volyymi kasvoi 1,1 prosenttia. Yksityisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 1,5 prosenttia ja julkisten kulutusmenojen volyymi 0,4 prosenttia. Kulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 79,7 prosenttia.

Investointien volyymi kasvoi 0,7 prosenttia. Yksityiset investoinnit kasvoivat 2,2 prosenttia, mutta julkiset investoinnit vähenivät 5,1 prosenttia. Erityisesti kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat. Sen sijaan investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tietokoneohjelmistoihin vähenivät. Investointiaste eli investointien suhde bruttokansantuotteeseen aleni 20,4 prosenttiin.

Viennin volyymi väheni 0,2 prosenttia vuonna 2015 ja tuonnin volyymi kasvoi 1,9 prosenttia. Koska tuontihinnat alenivat selvästi enemmän kuin vientihinnat, supistui tuonti käyvin hinnoin laskettuna enemmän kuin vienti. Tavaroiden viennin ja tuonnin arvot vähenivät, mutta palveluiden vienti ja tuonti kasvoivat selvästi. Viennin suhde bruttokansantuotteeseen aleni 36,6 prosenttiin ja tuonnin suhde 37,1 prosenttiin.

1.3 Työpanos melkein ennallaan viime vuonna

Työllisten määrä väheni kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna 10 000 henkeä eli 0,4 prosenttia. Työpaikat vähenivät eniten kaupassa, tehdasteollisuudessa, julkisessa hallinnossa sekä maa- ja metsätaloudessa. Työpaikat lisääntyivät lähinnä liike-elämän palveluissa, rakentamisessa ja tietojenkäsittelypalveluissa. Tehdyt työtunnit vähenivät 4 miljoonaa tuntia eli 0,1 prosenttia.

Koko kansantalouden työn tuottavuus eli kiinteähintainen bruttoarvonlisäys jaettuna tehdyillä työtunneilla parani viime vuonna 0,2 prosenttia.

1.4 Hinnat nousivat vähän

Koko kansantalouden hintataso kohosi viime vuonna bruttokansantuotteen hintaindeksillä mitattuna 1,6 prosenttia. Sen sijaan yksittäisten tuotteiden hinnanmuutokset saattoivat olla suuriakin.

Kuluttajahintaindeksi laski viime vuonna 0,2 prosenttia, mutta kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansantalouden tilinpidossa nousi 0,4 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä.

Vaihtosuhde parani 3,3 prosenttia, koska tuontihinnat laskivat 4,0 prosenttia, mutta vientihinnat vain 0,9 prosenttia.

1.5 Kansantulo kasvoi reaalisesti 1,7 prosenttia

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 2,0 prosenttia ja oli henkeä kohti 31 200 euroa. Reaalisesti nettokansantulo kasvoi 1,7 prosenttia eli selvästi enemmän kuin bruttokansantuote, koska vaihtosuhde parani huomattavasti. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 211 miljardia euroa. Se oli hieman suurempi kuin bruttokansantuote, koska omaisuustulot ulkomailta olivat suuremmat kuin omaisuusmenot ulkomaille.

Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 1,0 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut 1,4 prosenttia vuonna 2015. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta oli 60,0 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 60,5 prosenttia. Kansantalouden omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 5,7 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta nousi 24,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 23,5 prosenttia.

1.6 Yritysten voitot kasvoivat

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi enemmän, 17 prosenttia, koska osinkotulot kasvoivat ja korkomenot vähenivät. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritysten arvioidaan maksaneen 2 prosenttia enemmän. Yritysten nettosäästö kasvoi edellisestä vuodesta 1,2 miljardia euroa.

Kuvio 3. Yritykset, varsinaisen toiminnan liikevoitto (toimintaylijäämä) ja nettosäästö, miljardia euroa

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 7,4 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 7,7 miljardia euroa. Rahoitusasema heikkeni lievästi voittojen kasvusta huolimatta, koska yritysten investoinnit ja varastot kasvoivat.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Rahoituslaitosten palkkiotuotot kasvoivat 6 prosenttia ja korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoi lähes 2 prosenttia. Palkkiotuottojen kasvu johtui erityisesti rahastoyhtiötoimintojen palkkiotuottojen kasvusta. Rahoituslaitosten toimintaylijäämä kasvoi 0,2 miljardia euroa, mihin vaikutti osaltaan pankkiveroon liittyvien maksujen lakkaaminen vuonna 2015. Vaikka rahoituslaitosten arvonlisäys kasvoi, vakuutuslaitosten pieneni vastaavasti, joten rahoitus- ja vakuutuslaitosten toimintaylijäämä pysyi edellisen vuoden tasolla. Korkotaso laski edelleen.

1.7 Julkisen talouden alijäämä 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 5,8 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 6,5 miljardia euroa. Alijäämä oli viime vuonna 2,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä alitti EU:ssa päätetyn 3 prosentin viitearvon toisin kuin edellisenä vuonna.

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna seitsemättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 6,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,7 miljardia euroa.

Valtion verotulot kasvoivat 1,5 prosenttia. Eniten kasvoivat tulot yhteisöjen tuloverosta, energiaveroista, perintö- ja lahjaverosta sekä tupakkaverosta. Verotuloja vähensi eniten pankkiverosta luopuminen.

Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) supistuivat 1,2 prosenttia. Tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille sen sijaan kasvoivat 1 prosentin. Valtion kulutusmenot supistuivat 0,4 prosenttia ja investoinnit 7,4 prosenttia.

Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto oli 1,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,6 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 3,3 prosenttia yhteisöveron, kiinteistöveron ja kunnallisveron kasvettua. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,9 prosenttia lähinnä palveluostojen takia, mutta investointien arvioidaan supistuneen 1,5 prosenttia.

Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 2,7 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 3,4 miljardia euroa. Ylijäämää pienensi muun muassa Valtion Eläkerahaston tavanomaista suurempi tuloutus valtiolle. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 2,4 prosenttia ja työeläkelaitosten maksamat työeläkkeet 3,7 prosenttia pääasiassa eläkeläisten lukumäärän kasvun takia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,8 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia.

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia bruttokansantuotteesta

Julkisen talouden kokoa kuvaava julkisyhteisöjen osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 20,4 prosenttia vuonna 2015, kun se edellisenä vuonna oli 20,9 prosenttia. Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen aleni 57,7 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 58,1 prosenttia. Julkiset kokonaismenot sisältävät huomattavan määrän julkisen sektorin sisäisiä menoja, jotka sisältyvät laskelmaan kahteen kertaan.

Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44 prosenttia. Veroaste kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

1.8 Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat prosentin

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2015 nimellisesti 1,4 prosenttia ja reaalisesti 1,0 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 1,3 prosenttia ja reaalisesti 0,9 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kuvio 5. Kotitalouksien käytettävissä olevan reaalitulon ja kotitalouksien oikaistun reaalitulon vuosimuutos, prosenttia

Kotitalouksien saama palkkatulo kasvoi 1,0 prosenttia ja sosiaalietuudet 3,2 prosenttia. Palkkasumma kasvoi ansiotason nousun takia, koska työllisyys heikkeni samaan aikaan. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 1,2 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 2,2 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat vuonna 2015 nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti 1,5 prosenttia. Asumisen osuus kulutusmenoista kasvoi edelleen 28,2 prosenttiin. Kotitalouksien säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli niukasti positiivinen vuonna 2015, 0,1 prosenttia.

Kotitalouksien kiinteät investoinnit lähinnä asuntoihin supistuivat nimellisesti 2,9 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusasema oli 3,6 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisenä vuonna 3,3 miljardia euroa.

Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen ja oli vuoden 2015 lopussa 124,5 prosenttia eli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon.

1.9 Vaihtotaseen alijäämä 1,8 miljardia euroa

Suomen vaihtotase oli viime vuonna 1,8 miljardia euroa alijäämäinen poiketen aiemmista ennakkotiedoista. Tavarakauppa oli 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) toisin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa. Sen sijaan palveluiden kaupan tase oli 2 miljardia euroa alijäämäinen.

Ulkomailta saatiin 1,1 miljardia euroa enemmän omaisuustuloja kuin sinne maksettiin omaisuusmenoja. Tulonsiirtoja ulkomaille maksettiin huomattavasti enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja. Tiedot omaisuustuloista ja –menoista ovat edelleen hyvin ennakollisia.

1.10 Seuraava tarkistus tammikuussa 2017

Vuosien 2014 ja 2015 kansantalouden tilinpitoa tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa 2017.

Tarkistetut ennakkotiedot perustuvat 8.7.2016 käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html .

Lähde: Kansantalouden tilinpito.

Lisätietoja: Olli Savela 029 551 3316, Tuomas Rothovius 029 551 3360, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 14.7.2016