Työvoimatutkimuksen menetelmä

• Otos
• Haastattelutapa ja kato
• Tietosisältö
• Tietojen luotettavuus
• Vertailtavuus ajassa
• Vertailtavuus muihin aineistoihin
• Asiasanat

Työvoimatutkimus on vuodesta 1959 jatkuvasti käynnissä ollut tutkimus, jonka tiedonkeruu perustuu kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Aluksi tutkimus tehtiin postikyselynä ja vuodesta 1983 lähtien tiedot on kerätty haastattelemalla joka kuukausi noin 12 000 henkeä.

Otos

Tutkimusyksikkönä on henkilö. Otos poimitaan Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta ja perusjoukkona on 15-74 -vuotias maassa asuva väestö. Työvoimatutkimus on ns. paneelitutkimus, jossa sama otoshenkilö on mukana tutkimuksessa 5 kertaa 1 1/2 vuoden aikana. Otos vaihtuu asteittain siten, että kolmena peräkkäisenä kuukautena vastaamisvuorossa ovat eri henkilöt. Peräkkäisinä vuosineljänneksinä 3/5 vastaajista on samoja. Vuoden kuluttua otosten päällekkyys on 2/5. Tästä johtuen muutokset tuloksissa kuukaudesta toiseen sisältävät enemmän otannasta johtuvaa satunnaisvaihtelua kuin neljännesvuosi- ja vuosimuutokset. Vuodesta 2003 alkaen tutkimuksen osaotokseen on liitetty kotitalousosa.

Haastattelutapa ja kato

Työvoimatutkimuksen haastatteluista pääosa tehdään puhelinhaastatteluina (n. 99 prosenttia), loput käyntihaastatteluina. Nettokato on 15 - 16 prosenttia.

Tietosisältö

Kaikilta haastateltavilta kysytään heidän toimintaansa tutkimusviikolla. Työssä käyviltä kysytään ammattia, ammattiasemaa, säännöllistä työaikaa, työsuhteen laatua ja kestoa, koko- ja osa-aikaisuutta, vajaatyöllisyyttä, tehtyjä työtunteja ja -päiviä, työstä poissaoloa, yli- ja sivutöitä sekä työpaikan toimialaa. Työtä vailla olevilta tiedustellaan työnhakutapoja tai työn hakemisen puuttumista, työttömyyden laatua ja kestoa, työssäoloa ennen työttömyyttä sekä tietoa työttömyyttä edeltäneestä työpaikasta ja ammatista. Lisäksi tehdään kysymyksiä opiskelusta ja muusta koulutukseen osallistumisesta.

Tietojen luotettavuus

Työvoimatutkimuksen nettokadoksi jää keskimäärin 15 - 16 prosenttia. Kato vaihtelee esim. sukupuolen, iän ja alueen mukaan. Vastauskadon vaikutuksia tuloksiin korjataan käyttämällä ns. jälkiositusmenetelmää, missä jälkiositteet on muodostettu alueen, sukupuolen ja ikäryhmän perusteella.

Kadon lisäksi työvoimatutkimuksen tuloksiin sisältyy eräitä muita hallittavissa olevia epävarmuustekijöitä. Niistä tärkein on otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Otostutkimuksissa ilmenevän satunnaisvaihtelun suuruutta voidaan arvioida keskivirheen avulla. Keskivirhe kuvaa sitä, kuinka tiiviisti havainnot ovat keskittyneet otoskeskiarvon ympärille. Sen suuruuteen vaikuttavat otoskoko ja perusjoukon varianssi eli muuttujan arvojen vaihtelu. Keskivirheen avulla voidaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle laskea luottamusväli, jolla perusjoukon tulosluvun todellinen arvo on tietyllä luotettavuustasolla. Esimerkiksi työttömien määrän estimaatti oli vuoden 2004 lokakuussa 203 000 ja keskivirhe 7000. Kun keskivirhe kerrotaan luottamusvälin kertoimella 1,96 saadaan työttömien määräksi 95 prosentin luotettavuustasolla 189 000 - 217 000. Neljännesvuosi- ja vuosiestimaattien keskivirheet ovat pienempiä kuin kuukausilukujen keskivirheet.

Vertailtavuus ajassa

Tilastokeskuksen kuukausittain tehtävää työvoimatutkimusta uudistettiin vuoden 1997 alusta. Tietosisältö laajeni ja tiedonkeruu muuttui tietokoneavusteiseksi. Määritelmiä yhdenmukaistettiin Euroopan Unionin työvoimatutkimuksen kanssa. Vuoden 1998 toukokuun tuloksista alkaen työvoimatutkimuksen käsitteet ja määritelmät harmonisoitiin kokonaan vastaamaan YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja EU:n työvoimatutkimuksen käytäntöjä.

Huhtikuusta 1999 alkaen kuukausittain tehty työvoimatutkimus ja aikaisemmin v. 1995-1998 keväisin tehty EU-työvoimatutkimus on yhdistetty yhdeksi tutkimukseksi. Tässä yhteydessä kuukausittainen tietosisältö laajeni. Perusmääritelmät eivät muuttuneet.

Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu muuttui vuoden 2000 alusta, jolloin siirryttiin jatkuvaan tutkimusviikkoon. Aikaisemmin kunkin kuukauden tiedot on kerätty yhdeltä tutkimusviikolta, joka on tavallisesti ollut kuukauden 15. päivän sisältänyt viikko. Nykyään vuoden kaikki viikot ovat edustettuina ja otos jaetaan tasaisesti kaikille viikoille. Tilastot kuvaavat aikaisempaa paremmin koko kuukautta.

Tehtyjen selvitysten mukaan muutos vaikuttaa työllisyys- ja työttömyyslukuihin melko vähän ja muutoksen suunta vaihtelee kuukausittain. Jatkuvaan tutkimusviikkoon siirtyminen vaikutti eniten työaikatietoihin. Aikasarjoja ei muutoksen takia korjata.

Vertailtavuus muihin aineistoihin

Työministeriö julkaisee tilastoa työttömien työnhakijoiden määrästä. Työministeriön työnhakijarekisterin tiedot kertovat työttömien työnhakijoiden määrän kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Menetelmä-, määritelmä- ja tuotantoeroista johtuen Työministeriön ja Työvoimatutkimuksen työttömyysluvut eivät ole vertailukelpoisia. Lukujen eroa selvitetään mm. tilastokeskuksen www-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/el/tyoll08s.html

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tiedonkeruu perustuu pääosin viranomaisten pitämiin rekistereihin. Tiedot kuvaavat vuoden lopun tilannetta ja tilaston keskeinen tehtävä on tuottaa vuosittain alueittaista tietoa kunta- ja kunnan osa-aluetasolla. Tilasto valmistuu runsaan 1 1/2 vuoden kuluttua ko. viiteajankohdasta. Menetelmä ym. eroista johtuen luvut poikkeavat jossain määrin työvoimatutkimuksen luvuista.

Asiasanat

työmarkkinat, elinolot, työ, työelämä, työvoima, työlliset, työttömät, työvoimaan kuulumattomat, työvoiman ulkopuolella, ei-työlliset, työttömyys, työttömyysaste, työssäolo, työikäiset.

Työvoimatutkimuksen etusivulle

Päivitetty 22.2.2005