Väestöryhmittäinen inflaatio

Julkistukset

Vuosi 2024

Taulukot

Miksi teemme väestöryhmittäistä inflaatiota?

Julkaisemalla väestöryhmittäiset inflaatiotiedot vastataan asiakkaiden tietotarpeeseen väestöryhmittäisistä kuluttajahintojen muutoksista.

Tilastokeskus laski virallisen kuluttajahintaindeksin ohella väestöryhmittäistä hintakehitystä vuoteen 1996 asti. Väestöryhmittäisestä laskennasta luovuttiin, koska pidemmällä aikavälillä merkittäviä eroja virallisen ja väestöryhmittäisen indeksin välillä ei ilmennyt.

Inflaatio pysyi matalalla tasolla lähes vuosikymmenen, kunnes se lähti jälleen nousuun vuonna 2021, kiihtyen erityisesti vuonna 2022. Tämä herätti uudelleen keskustelun väestöryhmittäisten inflaatiotietojen tarpeesta.

Vuodesta 2019 lähtien väestöryhmittäisiä inflaatioita on julkaistu osana THL:n julkaisemaa perusturvan riittävyyden arviointiraporttia. Raportissa vertaillaan pienituloisten inflaatiota koko väestön sekä keski- ja suurituloisten inflaatioon. Tämä raportti ilmestyy kuitenkin vain neljän vuoden välein, ja se tarkastelee ainoastaan tuloryhmittäistä inflaatiota. Lisäksi raportin laskelmissa käytetään yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) tietoja, jotka eivät sisällä omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa sekä kalastus- ja metsästysmaksuja. Nämä erät kuuluvat kansalliseen kuluttajahintaindeksiin (KHI).

Miksi väestöryhmittäistä inflaatiota julkaistaan kokeellisena tilastona?

Tilasto tuotetaan ainakin alkuun kokeellisena, koska laskentatapaan liittyy monenlaisia menetelmällisiä valintoja, joista on hyvä kuulla laajemmin asiantuntijoiden näkemyksiä. Lisäksi julkaisutavasta ja tiedon hyödynnettävyydestä tarvitaan käyttäjien kokemuksia.

Kokeelliset tilastot ovat avoimesti kaikkien saatavilla samanaikaisesti. Tietoja esitellään tarkemmin sidosryhmille eri tilaisuuksissa. Jos tilastolle löytyy riittävästi käyttöä, julkaisu voidaan siirtää myöhemmin osaksi virallista tilastointia.

Miten väestöryhmittäinen inflaatio on tuotettu?

Väestöryhmittäisen inflaation laskennassa käytetään vuoden 2022 kulutustutkimuksen aineistosta johdettuja väestöryhmittäisiä kulutusrakenteita hyödykeryhmittäin sekä kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin hyödykeryhmittäisiä hinnanmuutoksia.

Menetelmä

  1. Luokitusten yhdenmukaistaminen
    Väestöryhmittäisissä laskelmissa käytetään eCOICOP-hyödykeluokitusta (European Classification of Individual Consumption according to Purpose). Yhdenmukaisen luokittelun ansiosta kulutustutkimuksen väestöryhmittäiset painorakenteet voidaan yhdistää suoraan kuluttajahintaindeksin hyödykeryhmittäisiin hinnanmuutoksiin. Aineistot on yhdistetty eCOICOP-luokituksen tarkimmalla yhteisellä 5-numerotasolla.

    Yhdistämisessä on huomioitu kulutustutkimuksen ja kuluttajahintaindeksin väliset sisältöerot. Esimerkiksi asunnonhankinta ja sitä kautta asuntojen hinnanmuutos sisältyvät kuluttajahintaindeksiin, mutta eivät kulutustutkimuksen aineistoon. Asunnon ostoa ei lueta kulutuskäsitteeseen, koska se on investointi samoin kuin asunnon peruskorjausmenot. Kyseiset menoerät jätettiin laskennan ulkopuolelle.
     
  2. Painokertoimien laskenta
    Kulutustutkimuksen aineistosta tuotetaan väestöryhmittäiset painokertoimet kullekin hyödykeryhmälle. Tämä tarkoittaa, että lasketaan, kuinka suuri osuus eri väestöryhmien kulutusmenoista kohdistuu keskimäärin eri hyödykkeisiin.
     
  3. Indeksilaskenta
    Väestöryhmittäinen kuluttajahintojen muutos lasketaan painottamalla hyödykeryhmittäiset hinnanmuutokset niiden kulutusmeno-osuuksilla. Indeksikaavana käytetään Laspeyresin kaavaa, jota käytetään myös virallisessa kuluttajahintaindeksissä.

    Kaikille kulutustutkimuksen 5-numerotason hyödykeryhmille ei ole vastaavaa hinnanmuutosta kuluttajahintaindeksissä. Näille hyödykeryhmille käytetään karkeamman hyödykeryhmän hinnanmuutosta.

 

Lisätietoja: yliaktuaari Satu Montonen p. 029 551 3205, yliaktuaari Mira Kajantie p. 029 551 3626