Uutisia 22.6.2016
Huoltosuhteessa suuret alueelliset erot
Taloudellinen huoltosuhde eli työssäkäyvien suhde työvoiman ulkopuolella oleviin vaihtelee maakunnittain: edullisin se on Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Heikoin tilanne on Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Lapin maakunnissa.
Huoltosuhde heikkenee koko maassa ainakin 2030-luvulle saakka viimeisimmän väestöennusteen mukaan. Kehityksen kääntäminen edellyttää suurta määrää uusia työpaikkoja ja väestörakenteen nuorentamista, kirjoittaa kehittämispäällikkö Kaija Ruotsalainen Tieto&trendit – talous ja hyvinvointikatsauksessa 3/2016.
Muissa Pohjoismaissa tilanne on Suomea parempi. Niissä korkea työllisyysaste kompensoi väestön vanhenemista. Euroopan maista heikoin taloudellinen huoltosuhde on maissa, jotka ovat kärsineet pahiten talouden taantumasta ja korkeasta työttömyydestä tai joissa naisten työssäkäynti on harvinaista. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Kreikka, Kroatia ja Espanja.
Taloudellinen huoltosuhde EU-maissa sekä Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä vuoden 2011 väestölaskennassa
Lue Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivuilta Kaija Ruotsalaisen artikkelit:
Vanheneva väestö ja alhainen työllisyys korkean huoltosuhteen taustalla
Harmaantuvassa Euroopassa huoltosuhteen erot suuria
Vaihtotase ei kerro kaikkea Suomen ulkomaisesta velasta
Suomen velkaantumista kannattaa tarkastella vaihtotaseen lisäksi rahoitustaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman näkökulmista, kirjoittavat Mira Malhotra ja Katri Kaaja Tilastokeskuksen maksutasetilastosta.
Käytännössä Suomen asemaan nettolainanantajana tai -ottajana vaikuttavat rahoitustaloustoimien lisäksi muutkin tekijät, kuten varallisuuserien arvonmuutokset. Vuoden 2015 kahden viimeisen neljänneksen aikana arvopaperisijoitusten muutokset ovat vaikuttaneet eniten Suomen ulkomaisen nettovarallisuuden muutokseen. Pidemmällä aikavälillä myös suorien sijoitusten ja muiden sijoitusten muutokset ovat vaikuttaneet suuresti nettovarallisuusaseman kehitykseen.
Tuoreimpien ennakkotietojen mukaan Suomen nettovarallisuusasema oli -8,0 miljardia euroa vuoden 2015 lopussa.
Neljännesvuosittainen maksutasejulkaisu sisältää vaihtotaseen lisäksi rahoitustaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tiedot arvostusmuutoksineen. Näitä kaikkia indikaattoreita kannattaa katsoa kokonaisuutena Suomen velkaantumista analysoitaessa.
Teemana asuminen
Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksen teema-artikkelit käsittelevät kaupungistumista ja siihen liittyvää kasvukeskusten rakennusbuumia, vuokra-asuntojen niukkuutta ja kalleutta sekä asuinolojen kehitystä. Lisäksi lehdessä tarkastellaan maatalouden rakennemuutosta ja kannattavuuden kehitytystä.
Lisätietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen tilaukset verkkolomakkeella tai Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta p. 020 45005.
Lisätietoja:
Päätoimittaja Hannele Orjala p. 029 551 3582
Kehittämispäällikkö Kaija Ruotsalainen p. 029 551 3599
Yliaktuaari Katri Kaaja p. 029 551 3488
Yliaktuaari Mira Malhotra p. 029 551 3411