Uutisia 27.4.2016
Hyvinvointipalvelut lisäävät merkittävästi kulutusmahdollisuuksia
Julkisilla hyvinvointipalveluilla on keskeinen merkitys kotitalouksien toimeentulon ja kulutusedellytysten kannalta. Vuonna 2012 kotitaloudet maksoivat välittöminä ja välillisinä veroina keskimäärin 18 000 euroa ja saivat vastaavasti tulonsiirtoina ja hyvinvointipalveluina 21 000 euroa. Hyvinvointipalvelujen käyttö vaihtelee elämäntilanteen ja kotitalouden koon mukaan.
Toistaiseksi on ollut niukasti tietoa siitä, miten palveluihin käytetyt eurot kohdentuvat eri väestöryhmiin, kirjoittaa yliaktuaari Mira Kajantie Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksessa 2/2016.
Koulutus on merkittävin palvelu paitsi opiskelijoille myös lapsiperheille (kuvio). Vanhusten käyttämien hyvinvointipalveluiden kustannuksista puolet kuluu sairaalahoitoon. Jos palvelujen kustannukset kerättäisiin suoraan kotitalouksilta palvelumaksuina, se tarkoittaisi opiskelijoille 50 prosentin lisäystä heidän vuosittaisiin kulutusmenoihinsa. Lapsiperheille lisäys olisi noin 30 prosenttia ja vanhuksille vajaa 20 prosenttia.
Kahden huoltajan lapsiperheen käyttämien hyvinvointipalveluiden kustannusten jakautuminen 2012
Lue Mira Kajantien artikkeli Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivulta.
Nuorten työn ja opiskelun ulkopuolella oleminen on yhteydessä sosiaalisiin ongelmiin
Työn ja opiskelun ulkopuolella oleminen on varsin yleistä nuorten elämässä. Silti ilmiöön liittyy varsin usein erilaisia hyvinvointiongelmia. Työn ja opiskelun ulkopuolella oleminen on yhteydessä lisääntyneeseen toimeentulotuen tarpeeseen, mielenterveyden ongelmiin, rikollisuuteen, teiniraskauksiin sekä perusasteen koulutuksen varaan jäämiseen.
Erityisesti 16‒18-vuotiaana työn ja opiskelun ulkopuolella oleminen ennakoi koulutuksen vähäisyyttä ja näillä nuorilla on myös enemmän mielenterveyden ja sosiaalisia ongelmia, kirjoittaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Liisa Larja yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkijoiden kanssa.
Työn ja opiskelun ulkopuolella olemista mitataan niin sanotulla NEET-indikaattorilla (Not in Employment, Education or Training). Artikkelissa esitettyjen tulosten perusteella indikaattori on käyttökelpoinen kuvaamaan laajemminkin nuorten syrjäytymistä.
Artikkeli perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamaan Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoon ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. Vuonna 1987 syntyneiden nuorten tilanteita tarkasteltiin vuosina 2003‒2012.
Teemana yhteiskunnalliset jaot
Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksen 2/2016 teemana on yhteiskunnalliset jaot. Teema-artikkelit käsittelevät hyvinvointipalvelujen jakautumisen ja nuorten syrjäytymisen lisäksi koulutuksen periytymistä ja pääkaupunkiseudun tuloeroja. Muissa artikkeleissa aiheina ovat muun muassa monikulttuurisuus, ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys ja maahanmuuttajataustaisten sukupuolijakauma. Talousaiheita ovat muun muassa Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan supistuminen ja työpaikkojen tuottavuuteen vaikuttavat tekijät.
Lisätietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen tilaukset julkaisun verkkolomakkeelta tai Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta p. 020 45005.
Lisätietoja:
Päätoimittaja Hannele Orjala p. 029 551 3582
Yliaktuaari Mira Kajantie p. 029 551 3626
Yliaktuaari Liisa Larja (Tilastokeskus) p. 040 755 2172, erikoistutkija Tiina Ristikari (THL), 029 524 6720, tutkija Reija Paananen (Diakonia) 040 508 4294