Uutisia 3.3.2016
Pelastavatko indikaattorit maailman?
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista seurataan maailmanlaajuisilla YK:n tilastoindikaattoreilla, joista päätetään lopullisesti kesäkuussa 2016. Teollisuusmaille asetetaan muun muassa ympäristöön, tasa-arvoon ja kulutus- ja tuotantotapoihin kohdistuvia tavoitteita, joiden toteuttamisessa riittää haasteita kaikille. Hyvät seurantaindikaattorit ovat tulkittavissa ja auttavat päättäjien sitouttamisessa, kirjoittaa kehittämispäällikkö Leo Kolttola uusimmassa Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksessa.
Liian yksityiskohtaiset indikaattorit saattavat tehdä karhunpalveluksen asialleen: harvat maat pystyvät niitä tuottamaan, eivätkä ne tavoita päättäjiä silloinkaan, kun tiedot onnistutaan keräämään. Tietojen pitää olla saatavissa, niiden viesti pitää pystyä tulkitsemaan ja niissä pitää tapahtua muutoksia.
Tilastoviranomaisille on kaavailtu tärkeää asemaa tietojen kokoamisessa. Pitäisikö tilastotoimen virallisestikin tunnustaa läheinen suhteensa indikaattoreihin ja suunnitella niihin liittyvää strategiaa, Kolttola kysyy.
Lue Leo Kolttolan artikkeli Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivuilta.
Pariisin ilmastosopimus murtaa kahtiajakoa teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä
Pariisin sopimuksen ansiosta ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen tähtääviä toimia tullaan toteuttamaan lähes kaikissa maissa. Päästöjen rajoittaminen perustuu maiden itse määrittelemiin tavoitteisiin ja kaikkien on seurattava ja raportoitava edistymisestään tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä murtaa aikaisempaa kahtiajakoa teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä, kirjoittaa kasvihuonekaasujen inventaariosta Suomessa vastaava kehittämispäällikkö Riitta Pipatti.
Kehittyvissä maissa odotukset ilmastorahoituksen lisääntymisestä ovat kuitenkin suuret. Kansalliset panokset voivat jäädä osittain toteuttamatta, jos rahoitus ei nouse riittävälle tasolle tai viivästyy, Pipatti toteaa. Sopimuksen onnistumisen kannalta suuri merkitys on myös kehittyvien maiden tiedon ja osaamisen kartuttamisella. Teollisuusmaiden tulisi tehokkaasti jakaa osaamistaan kehittyville maille.
Lue Riitta Pipatin artikkeli Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivuilta.
Seutukuntien väliset tuloerot ovat kaventuneet
Matalamman tulotason seutukuntien keskimääräiset tulot ovat kasvaneet 2000-luvulla suurempituloisia seutukuntia nopeammin. Tämä on pienentänyt tuloeroja seutujen välillä, kirjoittaa kansantalouden tilinpidon yliaktuaari Eljas Tuomaala artikkelissaan.
Alueiden välisten tuloerojen kehitys 2000-luvulla, variaatiokertoimet
Tuomaala erittelee useita syitä, jotka ovat kehityksen taustalla. Kaikki syyt eivät ole toivottuja. Teknologiateollisuuden tuhon myötä erot tuottavuudessa ovat pienentyneet, rikkaimpien seutujen tulokehitys on heikentynyt ja väestö on edelleen virrannut keskuksiin. Finanssikriisistä lähtien myös pääomatulojen osuus kotitalouksien tuloista on laskenut ja tulonsiirtojen osuus kasvanut.
Lue Eljas Tuomaalan artikkeli Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivuilta.
Teemana ympäristö ja luonnonvarat
Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen 1/2016 teemana on ympäristö ja luonnonvarat. Teema-artikkelit käsittelevät kestävän kehityksen indikaattoreiden ja Pariisin ilmastosopimuksen ohella esimerkiksi talouskasvun ja päästövähennysten yhdistämismahdollisuuksia, materiaalivirtoja ja kulutuksen hiilijalanjäljen seurantaa. Muissa artikkeleissa aiheina ovat muun muassa sote-uudistukseen liittyvät kysymykset ja datavallankumouksen merkitys tilastoalalla.
Lisätietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen tilaukset verkkolomakkeelta tai Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta p. 020 45005.
Lisätietoja:
Päätoimittaja Hannele Orjala p. 029 551 3582
Kehittämispäällikkö Leo Kolttola p. 029 551 3234
Kehittämispäällikkö Riitta Pipatti p. 029 551 3543
Yliaktuaari Eljas Tuomaala p. 029 551 2723