Uutisia 28.9.2016

Kotitalouksien nopein velkojen kasvu on taittunut

Suomalaisten velkaantuminen oli nopeaa viime vuosikymmenellä. Sittemmin velkojen kasvu on hidastunut. Etenkin nuoret ovat muuttuneet varovaisiksi lainanottajiksi, kirjoittaa yliaktuaari Timo Matala uusimmassa Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksessa.

Kotitalouksien velat koostuvat pääasiassa asuntolainoista. Vuoden 2007 jälkeen asuntovelallisten kotitalouksien osuus on lisääntynyt vain yli 35-vuotiaiden kotitalouksissa. Sen sijaan nuoremmissa ikäluokissa velallisten osuus on pienentynyt.

Asuntovelallisten kotitalouksien (asuntokuntien) osuudet kaikista kotitalouksista ikäluokittain 2002, 2007 ja 2015

 

Vaikka nuoret ottavat entistä harvemmin velkaa, heidän velkansa ovat usein suuremmat suhteessa tuloihin kuin muilla. Runsaalla viidenneksellä 25‒34-vuotiaista velkaa oli vähintään kolme kertaa vuositulojen verran vuonna 2014.

Lue Timo Matalan artikkeli Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivulta

Opintotuen muuttaminen lainapainotteiseksi muuttaisi kuvaa pienituloisuudesta

Pienituloisuus on yleisintä nuorten, opiskelijoiden ja työttömien keskuudessa. Opintolaina kuten muutkaan lainat eivät sisälly kansainvälisten suositusten mukaisesti tilastoitaviin tuloihin. Nykyisin opintolainan käyttäminen opiskelun rahoittamiseen on niin harvinaista, ettei sen laskeminen mukaan tuloihin vaikuta juurikaan pienituloisuuden esiintymiseen, kirjoittaa yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen.

Mikäli nykyiset opintolainat laskettaisiin mukaan opiskelijoiden tuloihin, koko väestön pienituloisuusaste alenisi 12,5 prosentista 12,1 prosenttiin. 18‒24-vuotiaiden pienituloisuus laskisi 2,5 prosenttiyksikköä, mutta olisi edelleen ikäryhmien korkein.

Mahdollinen opintotukiuudistus pakottaisi miettimään, millä tavalla opiskelijat ja heidän opintolainansa tulisi ottaa mukaan tulotilastointiin. Opintotuen muuttuminen lainapainotteiseksi tarkoittaisi, ettei toimeentulosta saataisi todenmukaista ja vertailukelpoista kuvaa, kun yhden väestöryhmän merkittävä tuloerä jäisi tilastoinnin ulkopuolelle.

Lue Kaisa-Mari Okkosen artikkeli Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivuilta

Alityöllisten määrä on kasvanut

Alityöllisiä oli 137 000 vuonna 2015, määrä kasvoi 10 000:lla edellisvuodesta. Alityöllinen tekee osa-aikatyötä koska kokoaikatyötä ei ole tarjolla, on pois töistä koko työvoimatutkimuksen tutkimusviikon lomautuksen tai töiden puutteen vuoksi tai työskentelee normaalia vähemmän töiden puutteen vuoksi.

Alityöllisten määrän kasvu työttömyyden rinnalla kertoo talouden heikosta suhdannetilanteesta, kirjoittaa yliaktuaari Pertti Taskinen. Alityöllisiä on varsinkin alle 35-vuotiaissa. Selvä enemmistö alityöllisistä kaikissa ikäryhmissä oli naisia.

Lue Pertti Taskisen artikkeli Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksen verkkosivulta

Teemana velkaantuminen

Tieto&trendit ‒ talous- ja hyvinvointikatsauksen 4/2016 teemana on velkaantuminen. Teema-artikkelit käsittelevät yritysten ja kotitalouksien velkaantumista, maksuvaikeuksia ja velkajärjestelyjä. Lisäksi lehdessä tarkastellaan työajan mittaamiseen liittyviä kysymyksiä ja nuorisotyöttömyyttä sekä ikääntyneiden asumista.

Lisätietoja artikkeleista ja kirjoittajista saa Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tieto & trendit – talous- ja hyvinvointikatsauksen tilaukset julkaisun verkkosivulta  tai Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta p. 020 45005.

Lisätietoja:
Päätoimittaja Hannele Orjala p. 029 551 3582
Yliaktuaari Timo Matala p. 029 551 3422
Yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen p. 029 551 3408
Yliaktuaari Pertti Taskinen p. 029 551 2690