Maahanmuutto ennätyksellisen korkealla viime vuonna

Suomeen muutti viime vuonna ennakkotietojen mukaan 71 918 henkeä, mikä on tilastohistorian suurin määrä. Aiempi ennätys oli edellisvuodelta. Maahanmuuttoja oli 21 920 enemmän kuin vuonna 2022. Myös nettomaahanmuutto oli vuonna 2023 mittaushistorian korkein, 58 496 henkeä. Maahanmuuttojen määrä tulee tarkentumaan lopullisessa tilastossa ylöspäin.

Maastamuuttoja oli 2 213 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 7 018 ja maastamuuttajista 8 470.

”Suurin selittävä tekijä maahanmuuttojen määrän kasvulle ovat tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleet ukrainalaiset. Heillä oli mahdollisuus hakea kotikuntaa Suomesta vuoden maassa oleskelun jälkeen”, yliaktuaari Markus Rapo kertoo.

Ukrainan kansalaisten maahanmuuttoja oli ennakkotietojen mukaan 19 834. Heidän osuutensa kaikista maahanmuutoista oli peräti 26 prosenttia. Määrä kasvoi yli 18 000 muutolla edeltävään vuoteen verrattuna.

”Tilastoihin tulevat näkyviin vain kotikunnan saaneet ukrainalaiset. Kotikunnan hakeminen on kuitenkin vapaaehtoista eivätkä kaikki sitä hae. Tilanne on valitettava ja aiheuttaa haasteita esimerkiksi päätöksenteolle”, Rapo sanoo.

Tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleilla ukrainalaisilla ei ole velvoitetta eikä välttämättä tarvettakaan kotikunnan hakemiseen. Tämän takia he jäävät virallisten tilastojen ulkopuolelle, vaikka oleskelevatkin kunnissa ympäri Suomea. Syitä hakematta jättämiseen voi olla monia, kuten aikomus palata kotimaahan tai etäkoulun käyminen Ukrainaan.

”Ukrainalaisten lisäksi myös useiden Aasian maiden kansalaisten maahanmuutot lisääntyivät. Filippiiniläisten, srilankalaisten, intialaisten, bangladeshilaisten ja kiinalaisten maahanmuuttoja oli vuonna 2023 yhteensä reilut 14 000”, yliaktuaari Joonas Toivola kertoo.

Sri Lankan kansalaisten maahanmuutot lisääntyivät yli 2 000 muutolla ja Bangladeshin kansalaisten 1 300 muutolla vuoteen 2022 verrattuna.

Eniten vähenivät Venäjän kansalaisten maahanmuutot. Venäläisiä muutti Suomeen 4 311, mikä on yli 1 600 muuttoa edellisvuotta vähemmän. Kansalaisuuksittain tarkasteltuna venäläisten maahanmuuttoja oli kuitenkin kolmanneksi eniten: enemmän oli ainoastaan ukrainalaisten ja suomalaisten maahanmuuttoja.

Syntyvyys laski ennätyksellisen alas

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 syntyneiden määrä väheni edellisestä vuodesta. Suomessa syntyi 43 320 lasta, mikä on samaa tasoa kuin pahimpana nälkävuotena 1868. Koronavuosien 2020 ja 2021 elpymisen jälkeen syntyvyys on jatkanut laskuaan.

”Syntyvyys laski viime vuonna ennätyksellisen alas, sillä ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, kun se vuonna 2022 oli 1,32. Luku on mittaushistorian matalin toista vuotta peräkkäin”, yliaktuaari Joni Rantakari kertoo.

Elinajanodote piteni, iäkkäiden kuolleisuus yhä korkealla

Elinajanodote piteni vuonna 2023. Sekä poikien että tyttöjen elinajanodote piteni ennakkotilaston mukaan noin 0,4 vuodella. Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli ennakkotilaston mukaan 79,0 ja tyttöjen 84,2 vuotta.

”Poikien elinajanodote on nyt tasolla, jolla oltiin vuonna 2018, ja tyttöjen tasolla, jolla oltiin vuonna 2015”, yliaktuaari Markus Rapo sanoo.

Kuolleiden määrä oli viime vuonna 61 106, mikä on 2 113 henkeä vähemmän kuin vuonna 2022. Kuolleiden määrä pysyi korkealla tasolla, sillä kuolleita oli toiseksi eniten sitten sotavuosien.

Ikäryhmittäinen kuolleisuus on ollut vuosina 2022–2023 korkeammalla tasolla verrattaessa vuosiin 2015–2019. 90–94-vuotiailla ja 95-vuotiailla ja vanhemmilla miehillä sekä naisilla ikäryhmittäinen kuolleisuus on ollut vuosina 2022–2023 neljästä seitsemään prosenttia korkeampi kuin vuosina 2015–2019.

Lisätietoja:

Tiedote: Väestön ennakkotilasto 2023, joulukuu

Tiedote: Väestön ennakkotilasto 2023, 4. vuosineljännes

Yliaktuaari Markus Rapo, puh. 029 551 3238
Yliaktuaari Joonas Toivola, puh. 029 551 3355
Yliaktuaari Joni Rantakari, puh. 029 551 3249