Syntyvyys laskee – kuntien välillä suuria eroja

Syntyvyys on Suomessa laskenut vuodesta 2010, ja suunta näkyy myös kuntien ja maakuntien tasolla. Syntyvyys kokonaishedelmällisyysluvulla mitattuna oli vuosina 2020–2023 yli 20 000 asukkaan kunnista matalin Tampereella (1,07 lasta), Joensuussa (1,07), Turussa (1,08) ja Savonlinnassa (1,12). Luvut selviävät syntyneet-tilaston uusista kuntakohtaisista tiedoista.

Jotta väestö uusiutuisi ilman muuttoliikettä, kokonaishedelmällisyysluvun pitäisi olla noin 2,1.

Kokonaishedelmällisyysluku oli kunnista suurin Luodossa (3,61 lasta), Pyhännällä (3,37), Kinnulassa (3,19) ja Merijärvellä (3,04) vuosina 2020–2023, mutta näistäkin vain Luodossa se on viime vuosina noussut.

“Kunnat, joissa syntyvyys on yli kolme lasta naista kohden, ovat nykyään harvinaisuus Suomessa. Kun vielä vuosina 2008–2011 tällaisia kuntia oli yhteensä 17, vuosina 2020–2023 niitä oli enää neljä”, toteaa Tilastokeskuksen väestötilastojen yliaktuaari Juhana Nordberg.

“Syntyvyyden alueellisessa tarkastelussa näkyy kiinnostavasti kunnan väkiluvun ja kokonaishedelmällisyysluvun kohtalainen negatiivinen yhteys. Toisin sanoen, mitä suurempi kunta, sitä useammin syntyvyys on pientä”, Nordberg sanoo.

Lopullinen vuositilasto myös vahvistaa ennakkotiedon, että koko maan vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26. Se on vuodesta 1776 alkavan tilastoinnin matalin syntyvyyden taso. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi, jos syntyvyys pysyisi kyseisen jakson tasolla naisen koko hedelmällisyysiän ajan.

Syntyneistä noin 16 % syntyi vieraskielisille äideille, kun osuus oli 4 % vuonna 2000. Vuosina 2020–2023 synnyttäneistä suurimmat vieraskieliset kieliryhmät olivat venäjä (3 804 synnytystä), arabia (2 479), somali (2 259), viro (1 852), albania (1 304) ja englanti (1 271).

“Vieraskielisten äitien osuus synnyttäneistä on ollut nousussa lähes koko 2000-luvun. Samalla kun kotimaankielisille naisille syntyneiden lasten määrä on enimmäkseen laskenut vuodesta 2010 lähtien, vieraskielisille syntyneiden lasten määrä kasvaa”, toteaa Nordberg.

Vanhemmaksi tulleiden keski-ikä nousee yhä

Kaikkien biologiseksi äidiksi tulleiden keski-ikä nousi 31,8 vuoteen ja ensimmäistä kertaa biologiseksi äidiksi tulleiden keski-ikä 30,3 vuoteen. Kaikkien biologiseksi isäksi tulleiden keski-ikä nousi taas 34,1 vuoteen ja ensimmäistä kertaa biologiseksi isäksi tulleiden keski-ikä 32,2 vuoteen. Vanhemmaksi tulleiden keski-ikä on noussut loivasti jo vuosikymmeniä.

Vastasyntyneen ennakollinen elinajanodote oli vuonna 2023 pojilla 79 vuotta ja tytöillä 84,2 vuotta, selviää kuolleet-tilaston tiedoista. Pojilla elinajanodote kasvoi 0,33:lla ja tytöillä 0,4 vuodella verrattuna vuoteen 2022. Vastasyntyneen elinajanodote kertoo, kuinka monta vuotta 0-vuotias eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi laskentavuoden tasolla. Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku.

Kuolleita oli vuonna 2023 kaikkiaan 61 339, eli 1 880 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Lisätietoa:
Tiedote: Syntyneet 2023
Tiedote: Kuolleet 2023
Syntyneet-tilaston sivu
Kuolleet-tilaston sivu
Yliaktuaari Juhana Nordberg, p. 029 551 3051
Yliaktuaari Joni Rantakari, p. 029 551 3 249