Uutisia 25.9.2020
Talouden tilannekuva: Julkisen talouden kestävyys kovilla
Koronapandemia koettelee rankasti julkisen talouden kestävyyttä. Julkisyhteisöjen tulot pienenivät vuoden toisella neljänneksellä 2,8 miljardia euroa ja menot kasvoivat 2,5 miljardia euroa viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.
Eniten pienenivät vero- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaaliturvamaksut. Menoja kasvattivat eniten maksetut tukipalkkiot sekä maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Rahamääräisiä sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi eläkkeet ja työttömyysturva ja tukipalkkioita koronatuet. Valtio lisäsi tulonsiirtoja kunnille ja muille sosiaaliturvarahastoille. Valtion rahoitusaseman heikentymistä rahoitetaan ottamalla lisää velkaa.
Julkisyhteisöjen neljännesvuosittainen rahoitusasema sektoreittain ja rahoitusaseman suhde bruttokansantuotteeseen (trendisarjat)
Pääosa julkisen talouden menoista rahoitetaan verovaroilla. Toisella neljänneksellä tuotannosta ja tuonnista kerättyjen verojen trendiaikasarja supistui 8,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Saatujen tulo-, varallisuus- ja muiden välittömien verojen (pl. pääomaverot) trendiaikasarja laski edellisestä neljänneksestä vähemmän, 0,4 prosenttia. Tuotannosta ja tuonnista saadun verokertymän voimakas lasku kertoo kulutuksen vähentymisestä. Tulo-, varallisuus- ja muiden välittömien verojen muutos puolestaan heijastelee yhteisöjen tuloverojen pienentymistä.
Julkisyhteisöjen velkaantuminen kiihtyi jo vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vuoden 2019 lopusta vuoden 2020 toisen vuosineljänneksen loppuun julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka kasvoi 20,9 miljardilla eurolla. Kasvusta suurin osa johtuu valtionhallintosektorin velasta, joka on kasvanut vuoden 2019 lopusta 16,8 miljardilla eurolla.
Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut kahdessa vuosineljänneksessä 9,3 prosenttiyksiköllä 68,6 prosenttiin. Väestön määrälle jaettuna velkaa on noin 29 555 euroa henkilöä kohden. Velkasumma on kasvanut vuoden 2019 lopusta noin 3 757 euroa ja finanssikriisistä 12 vuoden takaa noin 17 847 euroa henkilöä kohden.
Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat laskivat vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 29,4 miljardia euroa varsinkin rahoitusmarkkinoiden heikosta kehityksestä johtuen. Toisella vuosineljänneksellä rahoitusmarkkinat kehittyivät parempaan suuntaan ja julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat nousivat yhteensä 9,7 miljardia euroa ja olivat toisen neljänneksen lopussa 132,2 miljardia euroa positiiviset. Julkisyhteisöjen eri sektoreiden velkaantuminen on rasittanut myös nettorahoitusvaroja, vaikka myös talletukset ovat kasvaneet reilusti velkaantumisen myötä. Vuoden 2019 lopusta julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat ovat laskeneet vuoden 2020 toisen vuosineljänneksen loppuun mennessä 19,7 miljardia euroa.
Talouden tilannekuvasta uutta tietoa
Tietoja koronatilanteen vaikutuksesta talouteen on koottu Tilastokeskuksen Talouden tilannekuva -katsaukseen. Katsaukseen on päivitetty julkista taloutta sekä kansantaloutta koskevat osiot.
Lisätietoja:
yliaktuaari Olli-Pekka Aaltonen p. 029 551 3090, yliaktuaari Lis-Lotta Sjöblom p. 029 551 3342, kehittämispäällikkö Kristian Taskinen p. 029 551 2238