Luoteis-Venäjän haasteet ja mahdollisuudet
- Pietarin alueen kasvu luo uusia mahdollisuuksia
- Pohjoisten alueiden ahdinko syö pohjaa uusilta investoinneilta
- Sosiaaliset ongelmat varjostavat elintason ja ostovoiman kasvua
- Suomalaiset pärjäävät Luoteis-Venäjällä hyvin
- Luoteis-Venäjän tulevaisuus ja Suomi
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suomalaiset pärjäävät Luoteis-Venäjällä hyvin
Suomi on Luoteis-Venäjällä tärkeä. Suomi on kolmen tärkeimmän kauppakumppanin ja investoijan joukossa Karjalassa sekä Pietarin ja Novgorodin alueilla. Murmanskille Suomi on ulkomaankaupassa viidenneksi tärkein. Suomalaiset investoivat metsä- ja elintarviketeollisuuteen sekä palveluihin ja ovat mukana myös uusissa virtauksissa, kuten Pietarin Teknopolis-hankkeessa. Viime vuosina suomalaiset ovat aktivoituneet myös Venäjän muissa miljoonakaupungeissa, mutta investointien hallittavuus Suomen lähialueilla säilyttänee Luoteis-Venäjän aseman suomalaisten tärkeimpänä venäläisenä etabloitumiskohteena.
Suomalaiset tavoittelevat pääsyä Venäjän valtaville markkinoille sekä mahdollisuuksia hyödyntää suhteellisen alhaisia - joskin nopeasti kasvavia - tuotantokustannuksia. Kustannusmotiivi ei kuitenkaan kanna pidemmällä tähtäyksellä, sillä palkat Venäjällä nousevat, ammattiyhdistykset alkavat pikku hiljaa nostaa uudelleen päätään ja työvoimasta on jo nyt monin paikoin pulaa. Lisäksi, vaikka huippuammattilaisia alkaa jo löytyä monelta erityisalalta, tarvitaan työntekijätasolla vielä runsaasti koulutusta, mikä kasvattaa työvoiman todellisia kustannuksia.
Suomalaiset kohtaavat Luoteis-Venäjällä alueisiin liittyvien haasteiden lisäksi lukuisia yritystason ongelmia. Sopivan liikekumppanin löytäminen on vaikeaa, sillä yritysten läpinäkyvyys on huonompi kuin Suomessa, tuotannon laatu vaihtelee ja standardit ovat usein erilaisia. Myös työvoimasuhteiden organisointi edellyttää sopeuttamista. Ongelmana on usein autoritäärisyyden ja autonomian välisen tasapainon löytyminen. Venäläiset toimitusjohtajat ovat suomalaisia hierarkkisempia ja haluttomampia tiimityöskentelyyn. Työntekijät puolestaan ovat suomalaisia haluttomampia kantamaan vastuuta sekä vähemmän aloitteellisia.
Kaiken kaikkiaan suomalaisyritykset ovat aina pärjänneet Luoteis-Venäjällä hyvin. Jo clearing-aikana perustettiin nopeasti yhteisyrityksiä ja tarjottiin gateway-palveluja monikansallisille yrityksille. Suomalaiset olivat palvelusektorilla uusien toimialojen pioneereja eivätkä monien muiden tavoin paenneet joukolla vuoden 1998 kriisissä. Suomalaisista on tullut monilla toimialoilla markkinajohtajia. Luoteis-Venäjän liiketoimintaympäristö on nyt toimivampi kuin 1990-luvun kaaoksen vuosina ja liiketoiminta muilla kuin "strategisilla" aloilla on nyt avoinna kaikille kiinnostuneille. Clearing-vuosinahan kauppa oli tiukasti kiintiöityä, jolloin viitisen yritystä vastasi noin 40 prosentista idänkaupasta ja pk-sektori jäi käytännössä järjestelmän ulkopuolelle. Uusimpien barometrien mukaan suomalaiset ovat tyytyväisiä Venäjä-toimintoihinsa ja odottavat menestyvänsä myös jatkossa.
Päivitetty 17.4.2007