Luoteis-Venäjän haasteet ja mahdollisuudet

  1. Pietarin alueen kasvu luo uusia mahdollisuuksia
  2. Pohjoisten alueiden ahdinko syö pohjaa uusilta investoinneilta
  3. Sosiaaliset ongelmat varjostavat elintason ja ostovoiman kasvua
  4. Suomalaiset pärjäävät Luoteis-Venäjällä hyvin
  5. Luoteis-Venäjän tulevaisuus ja Suomi

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Luoteis-Venäjän tulevaisuus ja Suomi

Luoteis-Venäjän talous elää yhä muutos-vaihetta. Alueen kestävän kehityksen haasteina ovat suuri alueellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo, mikä syö pohjaa investointien, työvoiman sekä ostovoiman kehitykseltä. Myös liiketoimintaympäristö on murrosvaiheessa. Luoteis-Venäjältä puuttuvat institutionaalisen muutoksen tärkeimmät mekanismit: lainsäädännön sekä sen toimeenpanon johdonmukaisuus ja vakaus, kansainvälisen talouden pelisääntöjen, kuten EU:n ja WTO:n tuoma paine, sekä ulkomaisten yritysten kriittisen massan aikaansaama sisäinen oppiminen. Esimerkiksi Viron kokoisessa 1,5 miljoonan asukkaan minitaloudessa kyseiset mekanismit ovat nopeassa tahdissa luoneet "virolaisen" markkinatalouden.

Luoteis-Venäjällä voidaan kuitenkin tunnistaa joukko vahvistuvia trendejä. Näitä ovat nopeasti kasvava kilpailu ja sen aiheuttama yrityssektorin "puhdistuminen", jolloin harmaa talous ja henkilösuhteet antavat tilaa sopimusperusteisille ja aitoon kannattavuuteen perustuville liikesuhteille. Työvoimakustannukset ja työvoiman vaihtuvuus kasvavat, ammattiyhdistysliike nostaa päätään ja paikoitellen kärsitään jopa työvoimapulasta. Autoritäärinen henkilöstöhallinto ei menetä merkitystään vielä vuosiin ja paternalismi saanee jatkoaikaa juuri työvoiman sitouttamisen välineenä. Luoteis-Venäjän muodollinen liiketoimintaympäristö kehittynee jatkossakin Putinin hallinnon käynnistämien uudistusten pohjalta, mutta viranomaiskäytäntöjen ei odoteta kehittyvän samaa tahtia vielä vuosiin.

Luoteis-Venäjä tarjoaa siis runsaasti mahdollisuuksia sekä uusilla että vanhoilla toimialoilla. Kehitykseen liittyvät ongelmat on hyvä huomioida pidemmän tähtäyksen menestyksen turvaamiseksi. Mahdollisuuksia tarjoavat tulevaisuudessa myös uudet alueellisen yhteistyön muodot, kuten itärajan ylittävien talousalueiden muodostuminen sekä globalisaatio, joka kytkee suomalaisten Baltia-toiminnot mukaan kuvaan. Näiden mahdollisuuksien kehittämiseksi ovat olennaisia Venäjän ja EU:n suhteet. Tässä on työsarkaa suomalaisille sekä politiikassa että elinkeinoelämässä.

Lähteitä:

Baltic Rim Economies 4, 2006. Pan-Eurooppa Instituutti, Turun kauppakorkeakoulu.
Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business-baromteri 2006.
Kosonen, Riitta & Leppänen, Simo (2005). Pietari vahvistaa asemaansa Venäjän taloudessa. Pietarin tie jatkuu. Pietari-säätiö.
www.ecnomicmonitoring.com CEMAT, Helsingin kauppakorkeakoulu.
SVKK:n 60-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki. 2006
http://www.finruscc.fi/files/1525/Venla_FIN-web.pdf.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 17.4.2007