Voivatko miljoonat EU-kansalaiset olla väärässä? - inflaatiomittareilla on uskottavuusongelma -

  1. Indeksissä kaikki juovat viinaa
  2. Keskihintatilasto ei ota huomioon laadun muutoksia
  3. Hyödykekori uusittava muutaman vuoden väliajoin
  4. Eri indeksit auttavat ymmärtämään eroja...
  5. ...mutta voivat myös hämmentää
  6. Usein ostetut tuotteet kallistuneet muita nopeammin
  7. Naisten inflaatio on suurempi kuin miesten

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Usein ostetut tuotteet kallistuneet muita nopeammin

Euron käyttöönoton jälkeen joidenkin usein ostettavien muutaman euron hintaisten tuotteiden ja palvelujen hinnat nousivat, jolloin mielikuva nopeammasta inflaatiosta levisi koko indeksiin. Päivittäistavaroiden hinnat kohdataan tiuhaan, ja niistä syntyy helposti mielikuva koko inflaatiosta. Tämän selvittämiseksi Britannian tilastovirasto kehitti "out-of-pocket"- indeksin eli säännöllisten ostosten indeksin.

Kuluttajahintaindeksin hyödykkeet ja palvelut jaettiin neljään osaan:

  1. Vähintään kuukausittain ostettavat hyödykkeet: ravinto, kodin ulkopuolinen ruokailu, alkoholi- ja tupakka, lämpö ja valo, kotitaloustavarat, lääkkeet, autoilun juoksevat menot, paikallismatkat, viestintä, kirjat ja lehdet, tv lupa, viihde ja kulttuuri sekä lemmikkieläimet.
  2. Vähintään neljännesvuosittain ostettavat hyödykkeet: vaatteet, CD-levyt, puutarhanhoito, lelut, valokuvat, urheiluhyödykkeet ja henkilökohtaiset palvelut.
  3. Vähintään vuosittain mutta harvemmin kuin neljänneksittäin ostettavat hyödykkeet: tee-se-itse -tavarat, kengät, lomamatkat, jäsenmaksut, henkilökohtaiset tavarat ja kulkuneuvojen huolto.
  4. Harvemmin kuin vuosittain ostettavat hyödykkeet: kestokulutustavarat, talon korjaukset, moottoriajoneuvojen ostot yms.

Selvitys löytyy osoitteesta: www.statistics.gov.uk/cci/article.asp?id=1706.

Samanlainen kehitys Suomessa ja Britanniassa

Britannian esimerkin mukaan Suomen kuluttajahintaindeksin hyödykkeet jaettiin kolmeen ryhmään:

  1. vähintään neljännes­vuosittain ostettuihin tavaroihin ja palveluihin,
  2. vähintään vuosittain mutta harvemmin kuin neljänneksittäin ostettaviin sekä
  3. harvemmin kuin vuosittain ostettaviin tavaroihin ja palveluihin.

Jako noudatti mahdollisimman pitkälle Britanniassa esimerkkiä.

Tulos näkyy oheisesta kuviosta. Säännöllisesti ostettavien hyödykkeiden hinnat ovat nousseet selvästi nopeammin kuin vuosittain tai sitä harvemmin ostettujen hyödykkeiden hinnat niin meillä kuin Britanniassakin.

Vaikutus käsityksiin inflaatiosta on ilmeinen. Ihmiset yhdistävät jokapäiväisten ostosten hintojen muutokset selkeämmin inflaatioon ja unohtavat harvemmin ostettujen hyödykkeiden hitaamman hintakehityksen.

Kuvio 3. Kuluttajahintaindeksin kehitys Suomessa 2000-3/2007 jaettuna hyödykkeiden ostotiheyden mukaan

Lähde: Tilastokeskus

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 1.6.2007