Uhkien torjuminen vaatii uutta ajattelua - keinot on jo keksitty
- Kansantuotetta ei voi käyttää moneen kertaan
- Kustannustehokkaita ratkaisuja tarvitaan
- Vaihtoehtoisia malleja on paljon
- Missä viipyy aurinkosähkö?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vaihtoehtoisia malleja on paljon
Tällä hetkellä julkisuudessa ja ihmisten mielissä näkyvät enimmäkseen vain ne lämpenemistä torjuvat innovaatiot, joita joku mainostaa suurella rahalla, asiansa loistavasti osaavien mainostoimistojen avulla. Olisi tärkeää tasapainottaa kaupallisen mainonnan tuottamia viestejä valtioiden ja kansalaisjärjestöjen tarjoamalla monipuolisemmalla tiedolla. Erityistä painoa pitäisi kiinnittää sellaisten innovaatioiden edistämiseen, jotka eivät maksa juuri mitään tai jotka säästävät kotitalouksille rahaa. Tällaiset keinot parantavat kotitalouksien mahdollisuuksia osallistua myös muiden tulevaisuudessa päälle kaatuvien ympäristöongelmien ratkaisemiseen.
Jos maatalojen jätevedet puhdistettaisiin puuhiilisuodattimien avulla, kustannukset voisivat olla negatiivisia, sillä sivutuotteena syntyvä puuhiilen ja humuksen seos vähentäisi lannoitteiden tarvetta (ja keinolannoitteiden aiheuttamia kasvihuonepäästöjä!) mikäli se levitettäisiin pelloille tai puutarhaan. Vastaavasti kaupunkien jätevesiä voitaisiin käyttää yksisoluisten levien lannoitteena. Koska yksisoluisten levien kuivapainosta 40-60 prosenttia on öljyä, ne ovat hyvä biodieselin raaka-aine. Nykyiset jätevedenpuhdistamot tulevat kalliiksi, mutta ainakin tropiikissa siirtyminen biodieselin valmistukseen muuttaisi ison menoerän voittoa tuottavaksi liiketoiminnaksi.
Useimpien teollisuusmaissa tehtyjen selvitysten mukaan kaikkein kustannustehokkain tapa vähentää ilmastoa lämmittäviä päästöjä pohjoisilla alueilla olisi rakennusmääräysten tiukentaminen ja niin sanottujen passiivisesti lämpiävien talojen suosiminen. Passiivisesti lämpiävät talot maksavat yleensä ylimääräiset investoinnit takaisin muutamassa vuodessa.
Suomessa, jossa vuotuiset lämpötilaerot ovat suuret, olisi järkevää kehittää myös halpoja ja kustannustehokkaita tapoja kerätä aurinkoenergiaa kesällä ja varastoida se hitaasti lämpöä johtavaan peruskallioon tai soraan talven ajaksi. Ruotsalaiset kokeilevat jo menetelmää, jossa peruskallioon kesällä varastoitu lämmin vesi käytetään talvella sellaisenaan talojen lämmitysvedeksi. Tavoitteena on saada auringosta 70 prosenttia vuotuisesta lämmitysenergiasta. Jos järjestelmään yhdistetään lämpöpumppu, prosenttiluku voi nousta vielä huomattavasti korkeammaksi.
Miksi näihin ratkaisuihin on Suomessa kiinnitetty kohtuuttoman vähän huomiota? Onko kyse siitä, että tällaiset ratkaisut olisivat myrkkyä suurille energia-alan yhtiöille? Niiden kotimarkkinathan eivät enää kasvaisi, vaan pienenisivät, jos kotitaloudet ostaisivat vähemmän sähköä ja öljyä.
Siirtyminen polttomoottori- ja dieselautoista sähköautoihin vähentäisi pitkän päälle kuluttajien menoja ehkä enemmän kuin mikään muu yksittäinen toimenpide. Kotitaloudet käyttävät nykyään huomattavan osan tuloistaan autojen hankkimiseen ja ylläpitoon. Sähköautojen hyötysuhde voi olla jopa 95 prosenttia, mikä tekee niistä polttoainekustannuksien osalta selkeästi halvimman vaihtoehdon. Koska sähköautot ovat hyvin yksinkertaisia, niistä voidaan myös tehdä sekä nykyisiä autoja kevyempiä että niitä pitempään kestäviä.
Sähköautot olisivat kuitenkin öljy- ja autoyhtiöiden liikevaihdon kannalta huonoin mahdollisuus. Kummankin alan mainonta- ja vaikuttamistyö onkin keskittynyt kalleimpien näköpiirissä olevien ratkaisujen kuten vety- ja hybridiautojen edistämiseen. Voi olla, ettei sähköautojen teknologiaa oteta koskaan käyttöön ellei jokin maa jossain vaiheessa, kansalaistensa painostuksesta, perusta halpoja sähköautoja valmistavaa valtionyhtiötä.
Intiassa Tata-autoyhtiö on parhaillaan tuomassa markkinoille alle 2 000 dollarin hintaista, hyvin vähän polttoainetta kuluttavaa pikkuautoa. Meillä autoyhtiöiden mainonta painottuu edelleen voimakkaimmin kaupunkimaastureihin ja tila-autoihin.
Päivitetty 12.9.2007