Työpaikan käsite ei ole nuorille itsestään selvä
- Haastatteluiden avulla saadaan tietoa vastaamisprosessista
- Vastaukseen päädytään pohdinnan jälkeen
- Vastaajan tulkintaa on verrattava tutkijan tarkoitukseen
- Vastaukset eivät ole vertailukelpoisia
- Kysymyksen tavoitetta selvennettävä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vastaajan tulkintaa on verrattava tutkijan tarkoitukseen
Nuorten vastauksia analysoimalla pyrin selvittämään, miten nuoret tulkitsivat heille esitetyn lomakekysymyksen. Vertasin vastaajien tulkintoja Euroopan tilastoviraston esittämiin kysymyksen tavoitteisiin ja määrittelyihin. Tarkoituksena oli selvittää, vastaako tulkinta kysyjän tarkoitusta. (ks. Belson 1982, Ahola ym. 1985.) Analysointia varten kuuntelin haastattelunauhat uudelleen ja kirjoitin puheen sisällön auki. Näin saatiin selville kunkin nuoren vastaamisprosessi sekä hänen tulkintansa lomakekysymyksessä käytetyistä käsitteistä.
Kun vastaamisen viitekehys oli kirjoitettu auki, tekstin pohjalta voitiin muotoilla kysymykset, joihin kukin haastateltava oli tosiasiallisesti vastannut. Kysymykset muodostettiin 25 vastaajan osalta. Yksi haastattelu täytyi jättää analyysin ulkopuolelle, koska siinä vastaajan tulkinnasta ei saanut riittävän tarkkaa kuvaa. Vertaamalla muodostettuja kysymyksiä alkuperäiseen lomakekysymykseen voidaan päätellä, vastasiko tulkinta alkuperäistä kysymystä (taulukko 3).
Taulukko 3. Nuorten tulkintoja työpaikkakysymyksestä.
Lähde: Lyly-Yrjänäinen 2007
Luokittelin muodostetut tulkinnat sen mukaan, miten vastaaja on määritellyt kysymyksen keskeiset termit. Yhdeksän vastaajaa tulkitsi työpaikalla tarkoitettavan työsuhdetta ja kahdeksan fyysistä työpaikkaa. Kuusi vastaajaa ajatteli työpaikan olevan työnantaja, jolle henkilö työskentelee. Muutama ajatteli vastatessaan laaja-alaisesti palkkatyötä tai ansiotyötä. (Taulukko 4). Jotkut työsuhdekysymykseen vastanneet rajasivat kysymystä lisää. Työsuhde määriteltiin vakinaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi (4 vastaajaa) ja/tai sille asetettiin minimipituus (3 vastaajaa). Eräs vastaaja ajatteli pidempiaikaisia työsuhteita.
Taulukko 4. Vastaajien tulkinnat työpaikan käsitteestä (n=25).
| Kaikki | % | |
| Työsuhde | 9 | 36 |
| Työnantaja | 5 | 20 |
| Työpaikka, firma | 9 | 36 |
| Palkkatyö, ansiotyö | 2 | 8 |
| Yhteensä | 25 | 100 |
Myös haastatelluille esitetyn kysymyksen tarkennus "Mukaan lasketaan nykyinen työ ja opiskeluaikana tehdyt työt, mutta ei työharjoittelua ja tilapäisiä töitä, kuten kesätöitä tai varusmiespalvelua tai siviilipalvelusta."sai vastaajien mielessä erilaisia muotoja. Seitsemän vastaajaa ilmaisi eksplisiittisesti laskevansa nykyisen työn mukaan vastaukseensa. Seitsemän vastaajaa sanoi laskevansa mukaan opintojen aikaiset ja/tai osa-aikaiset työt. Viisi vastaajaa mainitsi jättävänsä työharjoittelut pois laskuista. Tilapäisille töille annettiin omaan työhistoriaan sovitettuja merkityksiä. "Kun itse asiassa minulla ei ole kuin yksi vakituiseksi määriteltävä työsuhde ollut, kaikki muut ovat olleet sitten näitä tilapäisiä, näitä tietynlaisia projekteja siellä täällä. Mutta ... jos se kysymys on oikeasti, että montako työtä ja siihen ei lasketa tilapäisiä freelancer-hommia mukaan, niin sitten minulla on tasan yksi ja sekin on vakituinen osa-aikainen työ." Suurin osa vastaajista (16) kiinnitti huomiota kysymyksessä mainittuihin kesätöihin ja rajasi ne vastauksen ulkopuolelle ääneen ajatellessaan. Yksikään vastaaja ei pohtinut vastatessaan varusmiespalvelua tai siviilipalvelusta.
Päivitetty 11.10.2007