Intia ja vanha EU vetävät palveluja, Kiina ja uusi EU teollisuutta

  1. Isot yritykset ulkoistavat etunenässä
  2. Mitä toimintoja siirretään?
  3. Ulkomaille laajentuminen houkuttelee
  4. Kotimaahan ulkoistetaan tasaisesti
  5. Takaisin Suomeen?
  6. Työvoimakustannukset vauhdittavat siirtymistä
  7. Kiina-ilmiö laajenee
  8. Intia vetää palvelutoimintoja
  9. Kansainvälinen liiketoiminta monimuotoistuu
  10. Kattava kuva yritysten toiminnasta
  11. Ulkomaille aikovat yhä uudet yrittäjät

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Ulkomaille aikovat yhä uudet yrittäjät

Yritysten aikeista ulkoistaa tai siirtää toimintojaan ulkomaille tiedusteltiin yrityksiltä, jotka 2000-luvulla eivät olleet siirtäneet tai ulkoistaneet toimintoja Suomesta ulkomaille. Kaikkiaan seitsemän prosenttia näistä yrityksistä aikoi siirtää toimintojaan ulkomaille vuoden 2009 loppuun mennessä. Aikomukset toimintojen ulkoistamiseen tai siirtämiseen ulkomaille olivat suurimmat korkean teknologian teollisuusyrityksissä sekä osaamisintensiivisissä palveluyrityksissä.

Puolet siirtämistä tai ulkoistamista aikovista yrityksistä aikoi ulkoistaa EU-maiden ulkopuolelle. EU-maat kokonaisuudessaan olivat kuitenkin suositumpi kohdejoukko. Noin 40 prosenttia aikoi siirtää toimintojaan uusiin EU-maihin ja alle kolmannes yrityksistä vanhoihin EU15-jäsenmaihin.

Kiinaan tähtäsi kaiken kaikkiaan viidennes näistä yrityksistä, erityisesti korkean teknologian teollisuusyritykset. Intiaan puolestaan aikoi siirtää toimintoja keskimäärin 16 prosenttia yrityksistä. Intiaan havittelivat erityisesti tietointensiiviset palveluyritykset, lähes 40 prosenttia ulkoistamista aikovista yrityksistä.

Venäjälle tähyillään enemmän kuin Intiaan

Myös Venäjä on kohdemaana suomalaisyrityksille mielenkiintoinen ja selvästi suosittu. Noin viidennes yrityksistä aikoi siirtää sinne toimintojaan eli suurin piirtein yhtä usein kuin Kiinaan ja useammin kuin Intiaan. Venäjälle suuntaavat erityisesti alhaisemman teknologian teollisuuden ydinliiketoimintoja sekä osaamisintensiiviset palveluyritysten tukitoimintoja.

Syitä ulkomaille siirtymisaikeille kysyttiin erikseen niiltä yrityksiltä, jotka vasta suunnittelivat näin tekevänsä vuoteen 2009 mennessä. Tärkeimmät syyt olivat näillä yrityksillä paljolti samat kuin jo ulkomaille toimintoja siirtäneillä. Työvoiman heikko saatavuus Suomessa oli kuitenkin selvästi tärkeämpi syy ulkomaille toimintojen siirtämistä suunnitteleville kuin jo sen toteuttaneille yrityksille.

___________________

Ulkoistamisella ja toimintojen siirtämisellä ulkomaille tarkoitetaan yrityksessä tähän asti tehtyjen tai Suomessa ulkoistettujen ydinliiketoimintojen tai tukitoimintojen siirtämistä kokonaan tai osittain toiselle, joko samaan konserniin kuuluvalle tai ulkopuoliselle yritykselle, joka toimii ulkomailla. Tästä käytetään tekstissä lyhyesti nimitystä 'toimintojen siirtyminen'. Toimintojen ulkoistamiseksi tai siirtämiseksi ulkomaille ei katsota yrityksen ydinliiketoimintojen tai tukitoimintojen laajenemista ulkomaille ilman, että kyseessä on toimintojen siirto Suomesta ulkomaille.

Samuli Rikama on vastannut Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -hankkeesta.
Jyrki Ali-Yrkkö on tutkinut yli kymmenen vuotta yritysten kansainvälistymistä, ulkomaisia investointeja ja t&k-toimintaa.

Lähteet:
Okko, P.: Globalisaation tulkinnan uusi paradigma - toimintojen välinen kilpailu. Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2007.
Ali-Yrkkö, J. (2006): Ulkoistus ja toimintojen siirrot Suomesta ulkomaille - Katsaus 2000-luvun alun tilanteesta. Keskusteluaiheita nro 1059, ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Helsinki.
Rikama, S.: Kansainvälistyminen haastaa palvelualat, Tieto&Trendit 4-5/2007.
Grossman, G, M. & Rossi-Hansberg, E. (2006). The Rise of Offshoring: It's Not Wine for Cloth Anymore. Mimeo, Princeton University.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.4.2008