Luontoisetuina gourmet-tason makuelämyksiä — Suuria alueittaisia eroja luonnon antimien keräämisessä
- Puolukkaa kerättiin metsämarjoista eniten
- Maaseudulla marjastetaan, metsästetään ja kalastetaan
- Hirvenlihaa syödään eniten pohjoisessa
- Maaseudulla melkein puolet perunoista omasta pellosta
- Etelä-Pohjanmaalla syödään perunaa eniten
- Omien tuotteiden osuus elintarvikemenoista pieni
- Luonnon antimista perinteitä ja elämyksiä
- Kuntien kolmijako taajama-asteen mukaan
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Maaseudulla melkein puolet perunoista omasta pellosta
Perinteiseen suomalaiseen kalakeittoon kuuluvat myös perunat. Maaseutumaisten kuntien kotitaloudet kuluttivat omassa, naapurin tai tuttavan pellossa kasvaneita perunoita keskimäärin 46 kiloa taloutta kohden vuodessa. Määrä kattoi 45 prosenttia näiden talouksien 103 kilon vuotuisesta perunankulutuksesta.
Kaupunkitaloudet korvasivat perunan ruuanlaitossa maaseututalouksia useammin jollain muulla, esimerkiksi pastalla, sillä näissä kotitalouksissa siikliä, nicolaa, rosamundaa ja muita perunalajikkeita käytettiin ruuanlaittoon vähemmän, keskimäärin noin 62 kiloa taloutta kohden. Noin 11 prosenttia eli seitsemisen kiloa tästä määrästä oli kotitalouksien ilmoitusten mukaan peräisin omasta tai tuttavan perunamaasta.
Taajaan asuttujen kuntien kotitalouksien omien perunoiden kulutus oli vuodessa keskimäärin 29 kiloa taloutta kohden. Määrä kattoi kolmasosan (34 %) perunoiden vuotuisesta kokonaiskulutuksesta (85 kg/talous).
Päivitetty 11.8.2008