Koulutuspääoma kasautuu yliopistokaupunkien ympärille
- Määrästä laatuun
- Työelämäkoulutusta lisättävä
- Koulutuspääoma syntyy opiskeluvuosien kustannuksista
- Koulutuspääoma muuttaa ihmisten mukana
- Monien alueiden koulutusvarannot hiipumassa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Koulutuspääoma muuttaa ihmisten mukana
Koulutusta pidetään avainasemassa ikärakenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa, sillä nuorten sukupolvien uskotaan olevan entistä tuottavampia etenkin korkeamman koulutuksensa ansiosta. Koulutusinvestoinnit ja tutkintojen määrät antavatkin valoisan kuvan Suomesta koulutuksen kärkimaana. Koko maan koulutusinvestointien tarkastelu kuitenkin kätkee suuret alueiden väliset erot.
Koulutuspääoma kasautuu ihmiseen ja siirtyy hänen mukanaan. Sen vuoksi on hyödyllistä tarkastella, miten koulutuspääoman alueelliset varannot ovat muuttuneet vuosien mittaan. Kuviosta 2 havaitaan, että vielä vuonna 1970 kuntien väliset erot olivat varsin pieniä. Siihen aikaan koulutus ei tosin ollut läheskään nykyisellä tasollaan, sillä vain alle 50 prosenttia väestöstä suoritti perusasteen jälkeisen tutkinnon. Vuonna 2005 perusasteen jälkeisen tutkinnon suoritti jo reilusti yli 80 prosenttia väestöstä.
Kuvio 2. 25-64-vuotiaiden koulutuspääoma manner-Suomen kunnissa 1970.1
1 Koulutuspääoman arvo oli 57 000 euroa henkilöä kohden vuonna 1970 (v. 2005 rahassa).
Lähde: Karhunen 2008a.
Korkeakoulujen keskittymisen ja muuttoliikkeen seurauksena koulutuspääoma on viimeisen 35 vuoden aikana keskittynyt voimakkaasti. Nykyisin koulutuspääoman keskittyminen on entistä selvemmin nähtävissä. Yliopistot ja niiden lähialueet ovat erottumassa voittajina muusta maasta, kun koulutuspääoman alueellista kertymistä verrataan maan keskitasoon (kuvio 3).
Kuvio 3. 25-64-vuotiaiden koulutuspääoma manner-Suomen kunnissa 2005.1
1 Koulutuspääoman arvo oli 73 000 euroa vuonna 2005.
Lähde: Karhunen 2008a.
Keskittymisen seurauksena entistä useampi kunta on jäämässä jälkeen maan keskitasosta. Jos työttömyyden koulutuspääomaa nakertava vaikutus otettaisiin pääomalaskelmissa huomioon, olisivat erot todennäköisesti vieläkin suurempia. Toisaalta laaja yliopistoverkosto on monin paikoin myös tasannut merkittävästi alueiden välisiä eroja; ilman sitä väestö ja koulutuspääoma voisivat olla vieläkin keskittyneempiä.
Väestörakenne antaa synkän kuvan koulutuspääoman tulevasta kehityksestä. Ikärakenteen vinoutumisen vuoksi myös alueellinen koulutuspääoma on keskittymässä keskuksiin. Nuorten aikaisempaa paremmasta koulutuksesta huolimatta vain hyvin harvoilla alueilla koulutuspääoman poistuma korvautuu lähitulevaisuudessa (kuvio 4).
Kuvio 4. 25-34-vuotiaiden koulutuspääoma suhteessa 55-64-vuotiaiden koulutuspääomaan 2005.1
1 Luku alle yhden kertoo, että nuorten koulutuspääoman taso ei riitä korvaamaan poistumaa.
Lähde: Karhunen 2008a.
Menestyneiden alueiden joukosta erottuvat erityisesti vahvojen yliopistojen työssäkäyntialueet. Aina menestymiseen ei kuitenkaan tarvita yliopistoa, sillä esimerkiksi Seinäjoki lähialueineen näyttää selvinneen paremmin kuin eräät yliopistoalueet. Moni Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden kunta on puolestaan menestynyt keskimääräistä paremmin lähinnä suotuisan ikärakenteensa ansiosta.
Päivitetty 15.9.2008