Esioletukset vertailevan surveytutkimuksen sudenkuoppina

  1. Alkuoletukset ovat kaiken tutkimuksen perusta
  2. Lisätutkimus testattiin neljässä maassa
  3. Tarkastelussa lastenhoito-ongelmat
  4. Kognitiiviset haastattelut tunnistamisen apuvälineenä
  5. Päivähoidon loma-ajat eivät ole ongelma Suomessa
  6. Kaikki lapset eivät tarvitse hoitoa
  7. Operationaalinen määritelmä uudistettiin testauksen perusteella
  8. Testaus tuo tietoa vain muutamasta maasta

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Testaus tuo tietoa vain muutamasta maasta

Esimerkkimuuttujan ongelmat voidaan paikantaa kysymyksen mittaustavoitteen eli lastenhoito-ongelmien epäonnistuneeseen operationalisointiin mittaamista varten: siihen sisältyi kulttuurisesti vinoutuneita olettamuksia. Muuttujan määritteleminen siten, että se sopii kaikkiin 27 EU-maahan, on äärimmäisen haastava tehtävä. On täysin mahdotonta tietää etukäteen, miten eri vastaajaryhmät eri maissa muuttujasta tehdyn kysymyksen tulkitsevat. Kansainvälinen lomaketestaus on tärkeä lomakesuunnittelun apuväline. Lomaketestausten avulla pystytään tunnistamaan ongelmia molemmissa mittauksen kannalta tärkeissä käännösprosesseissa: tutkimustavoitteen muotoilemisessa yhtenäiseksi muuttujaksi ja kansallisten kysymysten tekemisessä tämän muuttujan pohjalta.

Muuttujien testaaminen ennen lopullisen muuttujalistan hyväksymistä on osa ymmärtämisen kehämäistä luonnetta. Virheellinen esiymmärrys korjaantuu testauksissa, ja ongelmallisia ja kulttuurisesti vinoutuneita muuttujia ja käsitteitä voidaan muokata sen jälkeen, kun ongelmien syyt on selvitetty. Tavoitteena vertailevassa surveytutkimuksessa on kehittää sellaisia mittareita, jotka mahdollistavat erilaiset näkökulmat (decentring). Decentring on prosessi, jossa muuttujat muotoillaan siten, että ne eivät kiinnity yhteen tai muutamaan kieleen tai kulttuuriin, vaan sopivat kaikkiin (Smith 2004, 447). Tämä on tärkeää siksi, että Euroopan unionin tiedonkeruut ovat EU-politiikan teon pohja ja mittari. Surveytutkimuksen onnistuminen vaikuttaa suoraan EU-politiikan suunnitteluun ja seurantaan.

Muuttujan mittaustavoitetta ei myöskään aina onnistuta määrittelemään parhaalla mahdollisella tavalla. Mittaustavoite voi olla muotoiltu siten, ettei se viime kädessä vastaakaan sitä teoreettista määritelmää tai asiaa, jota halutaan mitata. Esitestaukset voivat antaa vihjeitä siitä, miten mittaustavoitetta tulisi muuttaa.

Mittaamisen ytimenä pidetään sitä prosessia, jossa surveyn tavoitteet ja käsitteet määritellään (Hox 1997). Käsitteet, niiden perusteellinen ajattelu ja operationalisointi ovat pitävien kysymysten lähtökohta (Ahola 2006). Koko se prosessi, jossa mittaustavoitteet asetetaan ja määritellään mittaamista varten, tulisi tehdä mahdollisimman läpinäkyväksi vertailevissa tiedonkeruissa. Tällä tavalla mahdolliset virheet on helpompi havaita suunnittelun eri vaiheissa jo ennen esitestauksia. Täysin toimiakseen prosessi, jossa mittaustavoitteet ja muuttujat sovitetaan kaikkiin osallistuviin maihin, edellyttäisi laajoja kansainvälisiä testauksia. Nykyisellään EU:n tiedonkeruuvälineiden esitestauksiin osallistuu vain muutama maa. Kun käsitteitä tai muuttujia muokataan näiden testitulosten pohjalta, on vaikea tietää, missä määrin mittari jää vinoksi.

Osallistuminen testaushankkeisiin tuottaa arvokasta tietoa siitä, miten muuttujat toimivat oman maan erilaisissa vastaajaryhmissä. Kun tiedetään kansallisesti heikosti toimivat muuttujat ja käsitteet, voidaan vaikuttaa muuttujien muokkaamiseen sellaisiksi, että ne sopivat suomalaisille vastaajille. Samalla myös kansalliset kysymykset voidaan laatia siten, että ne tuottavat halutun tiedon parhaalla mahdollisella tavalla.

Lähteet:

Ahola, A. 2006. Lomaketestaus EU-tilastojen tärkeäksi harmonisoinnin keinoksi. Hyvinvointikatsaus 4/2006.
Hox, J. H. 1997. From Theoretical Concept to Survey Question. Teoksessa: Survey Measurement and Process Quality. Lars Lyberg - Paul Biemer - Martin Collins - Edith De Leeuw - Cathryn Dippo - Norbert Schwartz - Dennis Trewin. Wiley & Sons, New York.
Kyllönen, R. - Järvensivu, M. - Ahola, A. 2007. Reconciliation between work and family life. Preliminary tests for the 2010 LFS ad hoc module. Final report, 25 April 2008, Statistics Finland.
Miller, K. 2007. Design and Analysis of Cognitive Interviews for Cross-National Testing. Esitys Comparative Pretesting -työryhmässä ESRA 2007 -konferenssissa. Praha 25.6.-29.6.2007.
Sariola, S. 1956.Sosiaalitutkimuksen menetelmät. WSOY, Helsinki.
Smith, T. W. 2004. Developing and Evaluating Cross-National Survey Instruments. Teoksessa: Methods for Testing and Evaluating Survey Questions. Toim. Stanley Presser - Jennifer M. Rothgeb - Mick P. Coupler - Judith T. Lessler - Elizabeth Martin - Jean Martin - Eleanor Singer. Wiley & Sons, New Jersey.
Sudman, S. - Bradburn, N. M. - Schwarz, N. 1996.Thinking About Answers. The Application of Cognitive Process to Survey Methodology. Jossey-Bass Publishers, San Francisco.
Willis, G. B. 2005.Cognitive Interviewing. A Tool for Improving Questionnaire Design. Sage, London.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.9.2008