Työsuhde ja koulutus ratkaisevia aikuiskoulutukseen osallistumisessa

  1. Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa
  2. Koulutustarve ajaa ammatilliseen aikuiskoulutukseen
  3. Koulutus ja työnantajasektori selittävät osallistumista
  4. Palkansaajien koulutukseen pääsy on eriarvoista

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Koulutustarve ajaa ammatilliseen aikuiskoulutukseen

Palkansaajien kokemukset lisäkoulutustarpeesta ja työtehtävien vaativuudesta suhteessa peruskoulutukseen ovat selkeästi yhteydessä ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistumiseen. Kaksi palkansaajaa viidestä ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuneista toteaa, että nykyiset työtehtävät vaativat enemmän kuin saatu perus- ja ammattikoulutus edellyttää. Vastaava osuus niiden joukossa, jotka eivät osallistuneet ammatilliseen aikuiskoulutukseen, on vain 27 prosenttia. Samoin ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuneet pitävät tietojansa ja taitojansa muita useammin puutteellisina tai ilmoittavat tarvitsevansa lisäkoulutusta selviytyäkseen hyvin työtehtävistään. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuminen eräiden työelämään liittyvien taustamuuttujien mukaan vuonna 2006 (18-64-vuotiaat palkansaajat).

  Osallistunut
ammatilliseen
aikuiskoulutuk-
seen, %		 Ei osallistunut
ammatilliseen
aikuiskoulutuk-
seen, %		 p-arvo1
Työtehtävät vaativat enemmän kuin
peruskoulutus edellyttäisi.
40
27
***
Tietojen ja taitojensa kokeminen puutteelliseksi
usein tai melko usein.
15
10
***
Tarvitsee lisäkoulutusta, jotta selviäisi hyvin työtehtävistään. 9 5 ***
Melko tai hyvin todennäköistä, että nykyinen työ muuttuu ratkaisevasti
esimerkiksi työtavoiltaan ja työvälineiltään seuraavien 5 vuoden aikana.
42
32
***
Hyvät etenemismahdollisuudet yleensä työelämässä. 29 22 ***
Hyvät mahdollisuudet saada uusi koulutusta ja
ammattitaitoa vastaava työpaikka.
42
36
**
Hyvin tai melko todennäköistä, että vaihtaa
nykyisen työnantajan palveluksessa toisiin työtehtäviin
seuraavien 2 vuoden aikana.

25

17

***
Hyvät mahdollisuudet saada työnantajan kustantamaa ammattitaitoa
kehittävää tai uraa edistävää koulutusta.
45
21
**
Erittäin tai melko paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen,
millaista koulutusta työnantaja järjestää tai tukee.
43
21
***
Nykyinen työ tarjoaa erittäin tai melko paljon mahdollisuuksia
oppia uusia asioita.
61
41
***
Paljon tai jonkin verran uhkaa,
että jäisi työttömäksi tai lomautetaan.
22
32
***
On ollut työttömänä viimeksi kuluneiden 5 vuoden aikana. 17 24 ***
 
Vastaajia 1 584 1 098 2 680
 
1 *** p<0,001, ** p<0,01, * p<0,05

Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Myös odotuksilla, että oma työ tulee muuttumaan työtavoiltaan tai työvälineiltään seuraavien viiden vuoden aikana, on selkeä yhteys ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistumiseen. Jopa 42 prosenttia koulutukseen osallistuneista pitää tällaisia muutoksia nykyisessä työssään melko tai hyvin todennäköisenä. Sen sijaan vastaava osuus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistumattomien keskuudessa on kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi.

Erityisen keskeistä ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistumisen kannalta on mahdollisuus saada koulutusta ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista koulutusta työnantaja järjestää tai tukee. Hyvät mahdollisuudet kaksinkertaistavat aikuiskoulutukseen osallistumisen.

Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa olo näyttää lisäksi pienentävän koettua uhkaa jäädä työttömäksi ja tuntuu parantavan koettuja etenemismahdollisuuksia ja lisäävän oletettua todennäköisyyttä vaihtaa työtehtäviä. Joka kolmas niistä, jotka eivät olleet työhön tai ammattiin liittyvässä aikuiskoulutuksessa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, kokee työttömyysuhkaa vähintäänkin jonkin verran. Vastaavasti koulutuksessa olleista tällaista uhkaa kokee joka viides. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuneet suhtautuvat osallistumattomia useammin positiivisesti uramahdollisuuksiinsa; erot ryhmien välillä ovat 6-8 prosenttiyksikköä.

Poikkileikkaustutkimuksella ei luonnollisestikaan kyetä selvittämään syy-seuraussuhteita, vaan saadut tulokset antavat vain viitteitä siitä, mitkä ilmiöt liittyvät aikuiskoulutukseen. Osa tutkituista ilmiöistä on luonteeltaan sellaisia, että niiden voidaan perustellusti olettaa olevan syitä koulutukseen menolle (esimerkiksi koettu koulutusvaje), kun taas osa voi olla seurausta koulutuksesta tai yleisestä koulutusmyönteisyydestä (esimerkiksi usko omiin etenemismahdollisuuksiinsa, ei työttömyysuhkaa).

Tulokset aikuiskoulutukseen ja työnantajan kokonaan tai osin kustantamaan aikuiskoulutukseen eli henkilöstökoulutukseen osallistumisen osalta ovat samanlaiset kuin taulukossa 1 esitetyt tulokset ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta (osallistumisosuuksissa korkeintaan 0-5 prosenttiyksikön eroja).

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.12.2008