Vieraskielisten määrä ennätyskasvussa

  1. Venäjänkieliset edelleen tärkein ryhmä
  2. Miksi niin vähän intialaisia?
  3. Uusimaa vetää edelleen venäläisiä
  4. Yhä enemmän kiinalaisia
  5. Muuttajilla edullinen ikärakenne
  6. Venäjänkielisille ohjelmille olisi katsojia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Miksi niin vähän intialaisia?

Kuviossa 2 tulevat esiin myös Intian viralliset kielet bengali, sindhi ja urdu (joita puhutaan toki myös naapuri-maissa). Myös Intian neljättä virallista kieltä, tamilia, puhuvat mahtuisivat kasvuvauhdin puolesta joukkoon, mutta sen puhujia oli vasta 550 vuoden 2007 lopussa.

Viime vuosien kasvusta huolimatta aiheellinen kysymys on, miksi väkirikkaasta Intiasta ei ole tullut enempää väkeä Suomeen. Intiassa syntyneitä asui meillä vuoden 2007 lopussa vain 2 815 henkeä, joista Intian kansalaisia 2 333. Intian kansalaisia opiskeli suomalaisissa yliopistoissa vuoden 2007 lopussa 215 ja ammattikorkeakouluissakin vain 21. Onko kyse kulttuurisista, ilmapiiriimme eikä vain ilmastoomme liittyvistä asioista. Kysymystä kannattaisi pohtia enemmänkin, ainakin yritystalouden puolella näyttäisikin olevan kiinnostusta asiaan.

Kiinnostava kasvava ryhmä ovat myös espanjaa puhuvat, joita oli kaikkiaan 3 637. Heistä vain runsas kolmasosa on Espanjasta, muut tulevat latinalaisesta Amerikasta. Espanjanpuhujien maahanmuuton taustaa on hankala arvioida. Korkeakouluopiskelijat muodostavat vain runsaan sadan hengen ryhmän Espanjasta lähtöisin olevista. Määrä on pysytellyt suurin piirtein samalla tasolla viime aikoina. Myös monisatapäiset adoptiot esimerkiksi Kolumbiasta sekoittavat tausta-analyysia.

Kuvion 2 osalta lähtötason alhaisuus vuosituhannen taitteessa selittää monien kieliryhmien suuria muutoksia, ei kuitenkaan vironkielisten. Viroa puhuvien kasvu on erityisesti vuodesta 2005 lähtien ollut hyvin voimakasta, yli kaksi tuhatta henkeä vuodessa. Virolaisille Suomeen muutto on toki kaikkein helpointa kielen kannalta.

Kokonaiskuvan vuoksi on kuviossa 3 esitetty kaikkien vieraita kieliä äidinkielenään puhuvien suurimmat ryhmät vuoden 2007 lopussa. Kymmenen kärjen tuntumassa ovat äidinkielenään turkkia, thaita ja persiaa puhuvien ryhmät.

Kuvio 3. Vieraskielisten määrä vuoden 2007 lopussa

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.11.2008