Vieraskielisten määrä ennätyskasvussa
- Venäjänkieliset edelleen tärkein ryhmä
- Miksi niin vähän intialaisia?
- Uusimaa vetää edelleen venäläisiä
- Yhä enemmän kiinalaisia
- Muuttajilla edullinen ikärakenne
- Venäjänkielisille ohjelmille olisi katsojia
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Uusimaa vetää edelleen venäläisiä
Venäjänkielisten niinkin suureen kuin kolmen tuhannen hengen kasvuun vuonna 2007 ei ole mitään yksittäistä syytä. Tärkeimmät syyt liittyvät edelleen ns. paluumuuttoon ja työntekoon. Seuraavaksi yleisimpiä ovat erityyppiset perhesyyt. Korkeakouluihin on tullut opiskelemaan vain hieman yli toistasataa henkeä enemmän kuin aiemmin.
Aiempina vuosina venäjänkieliset ovat keskittyneet voimakkaasti Uudellemaalle. Noin kaksi kolmannesta on tullut suoraan etelärannikolle ja kolmannes myöhemmin asuttuaan ensin muualla Suomessa. Alueellinen painottuminen on jatkunut vuoden 2007 aikana samantyyppisenä. Taulukossa 1 on esitetty venäjänkielisten määrän kasvu maakunnittain vuonna 2007 tapahtuneen suhteellisen kasvun mukaisessa järjestyksessä.
Taulukko 1. Venäjänkielisten määrän lisäys vuoden 2007 aikana maakunnittain
henkeä | kasvu-% | |
Etelä-Pohjanmaa | 46 | 14,1 |
Ahvenanmaa | 10 | 13,5 |
Kainuu | 66 | 11,4 |
Kymenlaakso | 264 | 10,3 |
Uusimaa | 1 611 | 8,8 |
Etelä-Savo | 80 | 8,3 |
Kanta-Häme | 50 | 8,3 |
Pirkanmaa | 194 | 8,0 |
KOKO MAA | 3 042 | 7,2 |
Pohjois-Savo | 76 | 7,2 |
Pohjanmaa | 31 | 6,5 |
Keski-Pohjanmaa | 10 | 6,5 |
Itä-Uusimaa | 31 | 6,1 |
Etelä-Karjala | 137 | 5,7 |
Päijät-Häme | 100 | 4,8 |
Pohjois-Karjala | 87 | 4,7 |
Lappi | 25 | 4,1 |
Varsinais-Suomi | 136 | 3,8 |
Keski-Suomi | 52 | 3,5 |
Pohjois-Pohjanmaa | 27 | 2,5 |
Satakunta | 9 | 1,0 |
Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.
Venäjää puhuvien prosentuaalinen kasvu on ollut voimakkainta ns. pienissä maakunnissa. Suurista, paljon venäjänkielisiä asukkaita jo ennestään omaavista maakunnista heikkoa kasvua on ollut Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Varsinais-Suomessa.
Päivitetty 12.11.2008