Vieraskielisten määrä ennätyskasvussa

  1. Venäjänkieliset edelleen tärkein ryhmä
  2. Miksi niin vähän intialaisia?
  3. Uusimaa vetää edelleen venäläisiä
  4. Yhä enemmän kiinalaisia
  5. Muuttajilla edullinen ikärakenne
  6. Venäjänkielisille ohjelmille olisi katsojia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Yhä enemmän kiinalaisia

Kiinankieliset muuttajat ovat perinteisesti tulleet maahamme opiskelemaan tai tutkimusprojekteihin ja jääneet sen jälkeen tänne asumaan. He ovat siten asuneet korkeakoulupaikkakunnilla.

Ammattikorkeakouluissa kiinankieliset ovat muodostaneet jo pitkään suurimman vieraskielisen ryhmän. Viime vuonna määrä lisääntyi 133:lla ja oli vuoden 2007 lopussa jo yli tuhat. Samantyyppinen tilanne on nykyään myös yliopistojen puolella, joissa oli viime vuonna yli 800 kiinankielistä opiskelijaa.

Uudellemaalle on keskittynyt yli 60 prosenttia kiinaa puhuvista. Osuus on jopa selvästi korkeampi kuin venäjänkielisillä, joista Uudellamaalla asui runsaat 44 prosenttia viime vuoden lopussa.

Taulukossa 2 on esitetty kiinaa äidinkielenään puhuvien sijoittuminen eri maakuntiin. Varsinais-Suomeen ei ole tullut yhtään uutta kiinankielistä. Kymenlaaksossa taas suhteellinen kasvu on ollut hyvin suurta. Kärjen ulkopuolella on vielä mainittava Keski-Pohjanmaa, jossa kasvu oli vuonna 2007 kaikkein voimakkainta - kaikkiaan 40 henkeä - mutta lähtötaso vielä varsin alhainen.

Tuskin erehtyy kovin paljon, kun arvioi, että kiinankieliset ovat tulevaisuudessa suurin yksittäinen nouseva kieliryhmä.

Taulukko 2. Kiinankielisten määrä 31.12.2007 ja kasvu vuoden 2007 aikana

maakunnat 10 kärjessä kanta kasvu
Uusimaa 3 552 395
Pirkanmaa 535 66
Varsinais-Suomi 451 0
Pohjois-Pohjanmaa 225 13
Pohjanmaa 196 9
Kymenlaakso 114 38
Keski-Suomi 88 23
Lappi 86 12
Pohjois-Savo 77 14
Etelä-Karjala 74 20

Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.11.2008