Surveyn alkutaival tieteelliseksi tutkimusmenetelmäksi
- Gallupit päänavaajina
- Gallup rantautuu Suomeen
- Tieteellisten otostutkimusten alku
- Ensimmäinen otantateoriaan nojaava survey
- Veli Verkko oli ensimmäinen rekisteritutkija
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Ensimmäinen otantateoriaan nojaava survey
Pekka Kuusen (1956) väitöskirja Alkoholijuomien käyttö maaseudulla oli menetelmällisesti Wariksen tutkimusta kunnianhimoisempi akateeminen surveytutkimus Suomessa. Tutkimuksen taustalla - ei pelkästään rahallisesti - vaikutti Alkoholiliike. Tutkimuksen laaja raportti kelpaisi tänäkin päivänä kenelle tahansa malliksi surveytutkimuksen hyvästä raportoinnista.
Kuusen tutkimus sisälsi ennen-jälkeen-asetelman eli se oli kokeellinen. Taustalla oli se, että siihen aikaan alkoholijuomia voitiin myydä vain kaupungeissa ja kauppaloissa, mutta silti joissakin kauppaloissa ei vuonna 1951 ollut Alkoholiliikkeen myymälää. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, minkälaisia vaikutuksia alkoholimyymälän tulolla oli alkoholin käyttöön paikkakunnalla. Kuudesta mahdollisesta kauppalasta valittiin neljä varsin eri tyyppistä koepaikkakuntaa, joihin perustettiin myymälä. Kussakin kauppalassa tietoja kerättiin ennen kuin liike avasi ovensa ja kaksi vuotta sen jälkeen. Lisäksi valittiin yhteiskunnan "normaalin" muutoksen selvittämiseksi verrokiksi kaksi paikkakuntaa, joissa jo oli alkoholimyymälä.
Vaikka väestölaskennan tiedot olivat Kuusen käytettävissä, ei otoksen poiminta ollut yksinkertaista. Otannan pohjana olivat perhekunnittain täytetyt vuoden 1950 väestölaskennan lomakkeet. Lomakkeisiin merkittiin juoksevasti kaikki 15-59-vuotiaat; erikseen miehet ja naiset. Näin saatiin selville ensin perusjoukon koko, ja sitä kautta laskettiin otantasuhde kullakin paikkakunnalla. Otantasuhteet vaihtelivat paikkakunnittain, ja osaksi miesten ja naisten otantasuhteet olivat erikokoiset. Itse otanta tehtiin satunnaistaen tasavälisellä poiminnalla edellä mainituista listoista.
Tiedonkeruutavaksi Kuusi valitsi haastattelun kahdesta syystä. Ensinnäkin postikyselyissä kato olisi voinut muodostua haitallisen suureksi, ja toiseksi "väestön kirjallinen ilmaisukyky oli vaihtelevaa". Kysymysten muotoilua harkittiin perusteellisesti ja monesta näkökulmasta. Haastattelulomakkeen runkona oli kysymysjoukko, jota Kuusi kutsui "milloin viimeksi mitäkin alkoholijuomaa" -kysymyssarjaksi. Tällä arvioitiin saatavan luotettavimmin selville alkoholijuomien käytön tiheys ja raittiiden määrä. Muihin paitsi edellä mainittuun kysymyssarjaan ja mielipidekysymyksiin kirjattiin sanatarkasti avovastaukset.
Haastattelijoina tutkimuksessa toimi 26 Alkoholiliikkeen tarkkailijaa. Heitä varten palkattiin kullekin paikkakunnalle avustajia helpottamaan vastaajien löytymistä. Avustajat eivät kuitenkaan osallistuneet haastattelemiseen, koska epäiltiin oman paikkakunnan ihmisen läsnäolon vaikuttavan vastauksiin.
Tutkimusasetelma oli kunnianhimoinen ja tarkkaan harkittu. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Kuusi oli hieman pettynyt tutkimuksensa antiin. Hän kirjoittaa tutkimuksen lopputuloksia esittelevässä kappaleessa muun muassa seuraavasti: "- - kokeemme ei kokonaistulokseltaan ole kehittynyt kirkkaaksi. Mitattavan muuttujan - olut- ja viinimyymälän - vaikutukset ovat peittyneet muiden tekijöiden vaikutuksiin." Samassa yhteydessä hän toteaa, että "kokeen keskeisimmät tulokset näyttävät 'kuihtuvan', jos ne väkirikkaasta tuloskokonaisuudesta irrotetaan niukkavivahteisiksi tulostiivistelmiksi." (Kuusi 1956.)
Päivitetty 16.3.2009