Surveyn alkutaival tieteelliseksi tutkimusmenetelmäksi

  1. Gallupit päänavaajina
  2. Gallup rantautuu Suomeen
  3. Tieteellisten otostutkimusten alku
  4. Ensimmäinen otantateoriaan nojaava survey
  5. Veli Verkko oli ensimmäinen rekisteritutkija

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Veli Verkko oli ensimmäinen rekisteritutkija

Edellä olevat tutkimukset ovat tunnetuimpia alkuaikojen tieteellisiä surveytutkimuksia, mutta ne eivät ole ainoat. Esimerkiksi vuonna 1950 Erik Allardt (1952) haastatteli yksin (!) 600 kiintiöpoiminnalla valittua helsinkiläistä. Tutkimuksen aiheena olivat avioerokysymyksiin liittyvät asenteet.

Ensimmäisten surveytutkimusten tekijöillä näyttää olleen varsin laajat tiedot surveymenetelmien kehityksestä. He joutuivat hankkimaan tietonsa Yhdysvalloista, jossa menetelmäkehitys oli 1940-luvulla vilkasta. Suomen yliopistoissa ei ollut siihen aikaan tähän liittyvää koulutusta. Samoin tutkimusten suunnitteluvaiheessa alan kirjallisuus, mukaan luettuna englanninkielinen, oli vähäistä.

On väitetty, että Veli Verkko olisi tehnyt ensimmäiset tieteelliset surveytutkimukset Suomessa. Tästä on kuitenkin vaikea löytää minkäänlaista näyttöä. Verkkoa pidetään Suomen ensimmäisenä kriminologina. Hänen tutkimuksensa kohdistuivat pääosin vakaviin henkirikoksiin kuten murhiin, tappoihin ja lapsenmurhiin, joita hän usein pyrki analysoimaan biologisista lähtökohdista (ks. myös Ylikangas 1996). Tällaisia aiheita on erittäin vaikea selvittää surveytutkimuksella.

Pääosin Verkko analysoi poliisin tietoon tulleita rikoksia ja oikeuksien tuomioita, ja hän keräsi aineistonsa tilastoista - nykykäsityksen mukaan hän oli siis rekisteritutkija. Verkko käytti paljon tilastoituja kuolemansyytietoja. Suomessa näistä on saatavilla erittäin pitkä aikasarja, ja niinpä Verkko (1949) omisti tutkimuksensa Lähimmäisen ja oma henki "niiden miesten muistolle, jotka 200 vuotta sitten suunnittelivat Ruotsi-Suomen mainion väestötilaston ja siihen liittivät tämän teoksen perustana olevat tiedot väkivaltarikosten kuolonuhreista ja itsensä surmanneista". Teoksessaan Verkko arvioi perusteellisesti tällaisen tutkimusmenetelmän, lähinnä tietolähteen, luotettavuutta ja sen rajoituksia.

_________

1. 1930-luvun vaalitutkimuksista esitetään monenlaisia tulkintoja. Muun muassa nobelisti Paul Krugman (2007) sekoittaa kirjassaan Gallupin ja Literary Digestin saamat tulokset. Lisäksi Krugman väittää, että Gallupin haastattelut tehtiin puhelimitse - puhelinhaastattelut kuitenkin otettiin käyttöön vasta myöhemmin.

Lähteet:

Allardt, E. 1952. Miljöbetingade differenser i skilsmässofrekvensen. Helsinki.
Gallup, G. 1972. The Sophisticated Poll Watcher's Guide. Princeton Opinion Press, Pennsylvania.
Hansen, M. 1987. Some History and Reminiscences on Survey Sampling. Statistical Science 2/1987.
Kuusi, P. 1948.Suomen viinapulma galluptutkimuksen valossa. Helsinki
Kuusi, P. 1956. Alkoholijuomien käyttö maaseudulla. Väkijuomakysymysten tutkimussäätiön julkaisuja 3.
Krugman, P. 2007.The Conscience of a Liberal. W. W. Norton & Co, New York.
Lotti, L. 2006. Suomen Gallupista, päivää! TNS Gallup Oy, Espoo.
Lotti, L. 2008.Tiedonanto kirjoittajalle 11.11.2008.
Waris, H. 1952. Siirtoväen sopeutuminen. Otava, Helsinki.
Verkko, V. 1949. Lähimmäisen ja oma henki. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. B-sarja 33.
Ylikangas, H. 1996. Metsä suomalaisten mentaliteetin kasvualustana. Teoksessa: Olkaamme siis suomalaisia. Toim. P. Laaksonen - S.-L. Mettovaara. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.3.2009