Kenen ääni kuuluu kuntien valtuustoissa?
- Äänestäjäkunta on toimihenkilöistynyt
- Valtuutetut ja äänestäjät eri puusta veistettyjä
- Valtuutettujen keskitulot selvästi äänestäjää suuremmat
- Kunnanvaltuustot ovat miesten valtakuntia
- Keskustan maatalousyrittäjät ovat suurin valtuutettujen ryhmä
- Kaikkien puolueiden valtuutettujen keskitulo on suurempi kuin äänestäjäkunnan
- Vihreät on ainoa naisvaltainen puolue
- Perinteiset jaot näkyvät edelleen kuntien valtuustoissa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Valtuutetut ja äänestäjät eri puusta veistettyjä
Kunnanvaltuustoihin ehdolla olleet ja niihin valitut ovat sosioekonomiselta taustaltaan hyvin erilaista joukkoa kuin äänestäjäkunta. Kun yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä on äänioikeutetuista yhteensä vain kuusi prosenttia, niin ehdokkaista heitä oli 13 prosenttia ja valituista yli 20 prosenttia. Yrittäjien osuus valtuustoissa on siis moninkertainen heidän väestöosuuteensa nähden, maatalousyrittäjillä jopa seitsenkertainen. Samalla tavalla väestöosuuteensa nähden yliedustettuja ovat ylemmät toimihenkilöt, joita on jopa joka neljäs valtuutetuista, mutta ainoastaan joka kymmenes äänestäjäkunnasta. (Kuvio 1.)
Kuvio 1. Kuntavaalien äänioikeutetut, ehdokkaat ja valtuutetut sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2008. Prosenttia.
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Aliedustettuina valtuustoissa ovat puolestaan työntekijät ja opiskelijat sekä erityisesti eläkeläiset, joita on äänestäjistä jopa 25 prosenttia, mutta valtuutetuista ainoastaan 10 prosenttia. Suurin piirtein väestöosuutensa kokoiseen valtuusto-osuuteen ovat päässeet ainoastaan alemmat toimihenkilöt, joita on noin 20 prosenttia sekä äänestäjistä että valtuutetuista.
Päivitetty 8.6.2009