Kenen ääni kuuluu kuntien valtuustoissa?
- Äänestäjäkunta on toimihenkilöistynyt
- Valtuutetut ja äänestäjät eri puusta veistettyjä
- Valtuutettujen keskitulot selvästi äänestäjää suuremmat
- Kunnanvaltuustot ovat miesten valtakuntia
- Keskustan maatalousyrittäjät ovat suurin valtuutettujen ryhmä
- Kaikkien puolueiden valtuutettujen keskitulo on suurempi kuin äänestäjäkunnan
- Vihreät on ainoa naisvaltainen puolue
- Perinteiset jaot näkyvät edelleen kuntien valtuustoissa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Valtuutettujen keskitulot selvästi äänestäjää suuremmat
Kunnanvaltuustoihin valitut ovat siis sosioekonomisesti äänestäjäkuntaa paremmassa asemassa, mikä näkyy myös valtuutettujen tulotasossa. Valtuustoihin valitaan pääosin sellaisia kansalaisia, joiden koulutus- ja tulotaso ovat korkeita. Viime kunnallisvaaleissa valittujen keskimääräiset verotettavat tulot olivat 39 000 euroa. Paras tulotaso on valtuustojen suurimmalla "ryhmällä" eli ylemmillä toimihenkilöillä, joita on 2 800.
Kuntavaaliehdokkaiden verotettavat vuositulot ovat keskimäärin 20 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutettujen. Vaaleissa läpi päässeiden tulotaso on vielä ehdokkaitakin parempi: heidän tulonsa ovat keskimäärin 70 prosenttia suuremmat kuin keskivertoäänestäjän. (Kuvio 2.)
Kuvio 2. Kuntavaalien äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen keskimääräiset tulot sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2008. Tulot keskiarvoina.
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Tuloerot äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valtuustoihin valittujen välillä ovat suuret jopa saman sosioekonomisen ryhmän sisällä. Ehdokkaiden vuositulot ovat keskimäärin äänioikeutettuja suuremmat kaikissa muissa paitsi yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden ryhmissä, joissa ne ovat 10-15 prosenttia pienemmät. Vaaleissa läpi päässeiden tulotaso on kuitenkin selvästi suurempi kaikissa ryhmissä. Pienimmät tuloerot saman ryhmän äänestäjäkuntaan verrattuna ovat yrittäjillä (20 %) ja suurimmat opiskelijoilla (120 %).
Päivitetty 8.6.2009