Kenen ääni kuuluu kuntien valtuustoissa?
- Äänestäjäkunta on toimihenkilöistynyt
- Valtuutetut ja äänestäjät eri puusta veistettyjä
- Valtuutettujen keskitulot selvästi äänestäjää suuremmat
- Kunnanvaltuustot ovat miesten valtakuntia
- Keskustan maatalousyrittäjät ovat suurin valtuutettujen ryhmä
- Kaikkien puolueiden valtuutettujen keskitulo on suurempi kuin äänestäjäkunnan
- Vihreät on ainoa naisvaltainen puolue
- Perinteiset jaot näkyvät edelleen kuntien valtuustoissa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kunnanvaltuustot ovat miesten valtakuntia
Valtuustoihin valittiin 6 600 miestä ja 3 800 naista eli kaksi kolmesta valtuutetusta on miehiä. Sekä naisten että miesten keskuudessa äänestäjäkunta ja valitut eroavat selvästi toisistaan: ryhmät alemmista toimihenkilöistä yrittäjiin ovat yliedustettuja, kun taas työntekijät, opiskelijat ja eläkeläiset ovat aliedustettuja.
Valittujen sosioekonominen rakenne eroaa naisten ja miesten kesken ennen kaikkea siksi, että myös äänestäjäkunnassa on eroja. Äänioikeutettujen miesten joukossa on suurempi osuus yrittäjiä ja työntekijöitä kuin naisten, ja naisten joukossa puolestaan suurempi osuus alempia toimihenkilöitä ja eläkeläisiä. Nämä rakenteelliset erot näkyvät myös valtuustoihin valittujen joukossa: valituista miehistä suurimmat ryhmät ovat maatalousyrittäjät ja muut yrittäjät (25 %), ylemmät toimihenkilöt (25 %) ja työntekijät (noin 20 %). Naisvaltuutetuista kolmannes on ylempiä toimihenkilöitä ja kolmannes alempia toimihenkilöitä. Yrittäjä-, työntekijä- ja eläkeläisvaltuutetuista selkeästi suurin osa onkin miehiä (75-80 %), kun taas ainoat naisvaltaiset ryhmät ovat alemmat toimihenkilöt ja opiskelijat (noin 55 %).
Päivitetty 8.6.2009