Pääkaupunkiseutulaiset kuluttavat eniten
- Kulutusmenojen kehitys on ollut alueellisesti melko tasaista
- Etelän kulutus on omaa tasoaan
- Arkisen kulutuksen osuus on pienin pääkaupunkiseudulla
- Asumisen kulut heijastelevat hintatasoa ja asumistapaa
- Liikennekulut suurimmat pendelöintialueilla
- Ravintolapalveluiden käyttö kasvattaa ruokamenojen eroja
- Vaatteita shoppaillaan erityisesti kaupungeissa
- Matkailukulutuksessa on suuria eroja
- Elintavan ja elintason erot muokkaavat kuvaa alueiden kulutuksesta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Arkisen kulutuksen osuus on pienin pääkaupunkiseudulla
Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenoista suuri osa menee arkisiin asioihin, kuten asumiseen, energiaan, ravintoon ja liikkumiseen. Nämä kulutuslajit haukkaavat keskimäärin yli puolet vuosittaisista kulutusmenoista.
Kulutuksessa on pieniä eroja alueiden ja kuntatyyppien välillä. Asumisen, ravinnon ja liikenteen osuus kulutuksesta on suurin Itä-Suomessa (57 %) ja pienin pääkaupunkiseudulla (54 %). Asuminen vie kummassakin lähes yhtä suuren osan kulutusmenoista (noin 28 %), mutta Itä-Suomessa liikenteen ja elintarvikkeiden osuus kulutuksesta on kuitenkin noin neljä prosenttiyksikköä isompi kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla muuhun kulutukseen jää käytettäväksi vastaavasti noin neljä prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin itäisessä Suomessa.
Kulutuksen erot ovat isommat kuntatyyppien välillä (taulukko 1). Maaseutumaisissa kunnissa lähes 60 prosenttia kotitalouksien keskimääräisistä kulutusmenoista kohdistuu asumiseen, ravintoon ja liikenteeseen, mutta kaupungeissa ne vievät noin viisi prosenttiyksikköä pienemmän osan kulutusmenoista. Asumisen osuus kokonaiskulutuksesta on odotetusti suurin kaupunkimaisissa kunnissa, mutta maaseutumaisissa kunnissa elintarvikkeiden ja erityisesti liikenteen osuus kulutuksesta on noin seitsemän prosenttiyksikköä suurempi kuin kaupungeissa. Eteläisen Suomen ja kaupunkialueiden parempi tulotaso kuitenkin ilmenee siinä, että vaikka eläminen on niissä usein kalliimpaa, arkikulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta jää muita alueita pienemmäksi.
Taulukko 1. Asumisen, ravinnon ja liikenteen osuus kulutusmenoista kuntatyypin mukaan vuonna 2006. Prosenttia.
Kaikki kotitaloudet |
Kaupunkimaiset kunnat |
Taajaan asutut kunnat |
Maaseutumaiset kunnat |
|
Asuminen ja energia | 28 | 29 | 28 | 26 |
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat | 13 | 12 | 13 | 14 |
Liikenne | 15 | 14 | 16 | 19 |
Muu kulutus | 44 | 45 | 43 | 41 |
Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.
Päivitetty 30.9.2009