Pääkaupunkiseutulaiset kuluttavat eniten
- Kulutusmenojen kehitys on ollut alueellisesti melko tasaista
- Etelän kulutus on omaa tasoaan
- Arkisen kulutuksen osuus on pienin pääkaupunkiseudulla
- Asumisen kulut heijastelevat hintatasoa ja asumistapaa
- Liikennekulut suurimmat pendelöintialueilla
- Ravintolapalveluiden käyttö kasvattaa ruokamenojen eroja
- Vaatteita shoppaillaan erityisesti kaupungeissa
- Matkailukulutuksessa on suuria eroja
- Elintavan ja elintason erot muokkaavat kuvaa alueiden kulutuksesta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Ravintolapalveluiden käyttö kasvattaa ruokamenojen eroja
Elintarvikemenot eivät euromääräisesti vaihtele kovinkaan paljon eri alueiden välillä. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa elintarvikkeisiin kuluu hieman enemmän kuin muualla, mutta eroa vähiten kuluttavaan Länsi-Suomeen on vain pari sataa euroa vuositasolla. Kaupunkien, taajaan asuttujen kuntien ja maaseutukuntien välillä ero on vieläkin pienempi.
Pienet erot elintarvikkeiden euromääräisessä kulutuksessa kuvastavat elintarvikkeiden luonnetta välttämättömyyshyödykkeinä, joiden osuus kulutuksesta pienenee tulojen kasvaessa. Alueilla, joissa tulot ovat suuremmat, eivät elintarvikemenot ole juurikaan keskimääräistä suurempia, mutta niiden osuus kotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta on selvästi pienempi.
Ravinnon kulutukseen kuuluu nykyisin kuitenkin myös muuta kuin kaupasta ostettu ruoka. Monet käyttävät ateriapalveluja, ja ravintoloissakin syödään etenkin kaupungeissa. Jos ruokakuluissa otetaan huomioon myös ateria- ja ravintolapalveluiden käyttö, erot kuntien ja alueiden välillä kasvavat. Ateriapalveluihin (joista on poistettu ravintoloista ostettu alkoholi) kulutetaan pääkaupunkiseudulla kaksi kertaa enemmän kuin Itä-Suomessa, ja kaupunkimaisissa kunnissa ylipäätään selvästi enemmän kuin maaseutumaisissa kunnissa. (Kuviot 3 ja 4.)
Kuvio 3. Elintarvikkeiden ja ateriapalveluiden kulutus suuralueittain vuonna 2006.
Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.
Kuvio 4. Elintarvikkeiden ja ateriapalveluiden kulutus kuntatyypeittäin vuonna 2006.
Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.
Päivitetty 30.9.2009