Pääkaupunkiseutulaiset kuluttavat eniten
- Kulutusmenojen kehitys on ollut alueellisesti melko tasaista
- Etelän kulutus on omaa tasoaan
- Arkisen kulutuksen osuus on pienin pääkaupunkiseudulla
- Asumisen kulut heijastelevat hintatasoa ja asumistapaa
- Liikennekulut suurimmat pendelöintialueilla
- Ravintolapalveluiden käyttö kasvattaa ruokamenojen eroja
- Vaatteita shoppaillaan erityisesti kaupungeissa
- Matkailukulutuksessa on suuria eroja
- Elintavan ja elintason erot muokkaavat kuvaa alueiden kulutuksesta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Vaatteita shoppaillaan erityisesti kaupungeissa
Alkoholin ja tupakan osuus on kokonaiskulutuksesta varsin pieni, keskimäärin vain pari prosenttia. Alkoholin kulutuksesta saatavat tiedot ovat kulutustutkimuksissa hieman epäluotettavat, koska kuluttajat usein arvioivat "epäsuotavan" kulutuksen alakanttiin (Kulutustutkimus 2006). Tästä huolimatta alueiden välisistä eroista voitaneen sanoa jotakin.
Alkoholiin (mukaan lukien ravintoloissa ostettu alkoholi) kulutetaan eniten pääkaupunkiseudulla ja vähiten Länsi- ja Itä-Suomessa, joissa alkoholia ostetaan euromääräisesti lähes 40 prosenttia vähemmän. Kunnista kulutus on runsainta kaupungeissa ja vähäisintä maaseudulla. Ravintoloissa ostetun alkoholin osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on suurin niin ikään kaupunkimaisissa kunnissa sekä pääkaupunkiseudulla, Länsi-Suomessa ja Itä-Suomessa. Tupakkaan puolestaan kulutetaan eniten pohjoisessa ja taajaan asutuissa kunnissa.
Vaatehankinnoissa ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä on selvä: pääkaupungin ympäristössä vaatteisiin kulutetaan vuosittain reilut 1 000 euroa kulutusyksikköä kohden, mikä on lähes kaksi kertaa Itä-Suomen kulutuksen verran. Samoin kaupunkimaisissa kunnissa kulutetaan lähes kaksi kertaa enemmän vaatteisiin kuin maaseutumaisissa kunnissa. Vaatteiden ostoa ohjaavat tulojen ohella myös ostosmahdollisuudet: kaupunkiseuduilla myymälöitä ja ostoskeskuksia on tiheästi, ja tarjonta on runsaampaa. Tarjonnan myötä myös shoppailukulttuuri kukoistaa.
Päivitetty 30.9.2009