Otostutkimukset otettiin hitaasti käyttöön virallisissa tilastoissa
- Ensimmäiset osittaistutkimukset
- Otostutkimukset tulevat väestölaskennan korvikkeiksi
- Suomen julkinen sektori omaksuu otostutkimukset
- Helsinki etunenässä otostutkimusten käyttäjäksi
- Työvoimatutkimus oli Tilastokeskuksen ensimmäinen otostutkimus
- Kaikki kotitaloudet kulutustutkimuksen otokseen vuonna 1966
- Yksityiset tutkimuslaitokset tienraivaajina
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kaikki kotitaloudet kulutustutkimuksen otokseen vuonna 1966
Tilastokeskus teki ensimmäisen kulutustutkimuksen jo vuosisadan alussa, mutta vasta vuonna 1966 tehtiin ensimmäinen tutkimus, jonka otos edusti maan kaikkia kotitalouksia. Tätä aiemmat tutkimukset oli rajoitettu joihinkin erityisiin väestöryhmiin kuten palkansaajiin tai maaseutuväestöön. Modeenin (1952) mukaan satunnaisotantaa ei Suomessa sovellettu kulutustutkimuksessa käytännöllisten syiden takia, vaikka sitä monessa muussa maassa käytettiinkin ja siitä oli hyviä kokemuksia. Merkittävin käytännön syy oli ongelmat haastattelutyön organisoinnissa. Vuosien 1966 ja 1971 kulutustutkimusten tietojenkeruun hoitivat maatalous- ja kotitalousneuvojat (Marjomaa 2000).
Tilastokeskuksella ei ollut omaa pysyvää haastatteluorganisaatiota vielä 1970-luvun alussa, ja siksi tiedonkeruut oli hoidettava erilaisilla väliaikaisilla järjestelyillä. Esimerkiksi vuoden 1971 kotitaloustiedustelun (kulutustutkimuksen) tarpeisiin rekrytoitiin 250 haastattelijaa. Kuluttajahintaindeksiä varten hintatietoja hankki 70 asiamiestä.
Työvoimatutkimuksen kadon tutkimiseksi tehtiin haastattelututkimus, johon tarvittiin 350 maatalouskeskusten toimihenkilöä (Marjomaa 2000). Haastattelijoiden tarve lisääntyi jatkuvasti 1970-luvulla. Lopulta vuonna 1975 Tilastokeskukseen perustettiin haastatteluorganisaatio, mikä helpotti oleellisesti otosmenetelmän käyttöönottoa.
Päivitetty 30.9.2009