Liian kalliita jauhoja kassissa
- Globaali hintashokki syksyllä 2007
- Maitotuotteet kallistuneet viidenneksen
- Vehnäjauhojen hinnoissa ennätysnousu
- Tuotantokustannukset laskeneet, katteet kasvaneet
- Palkalla paljon vähemmän pastaa
- Mylly- ja maitotuotteissa eniten laskuvaraa
- Elintarviketeollisuus ja kauppa keskittynyttä
- Nousu jatkunut myös tänä vuonna
- Alv-alennusta enempääkin on eväitä
- Höyhenteorian mukaan nyt, nousupaineita tulossa
- Juttuun liittyvät liitetaulukot
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Elintarviketeollisuus ja kauppa keskittynyttä
Kuluttajan paras ystävä on kilpailu. Suomen ongelmana on sekä elintarviketeollisuuden että kaupan keskittyminen. Kilpailun puute nostaa hintoja. Koko maan kannalta tämä on ongelmallista, Suomen oloissa suuret keskittyneet yritykset ovat Euroopan mittapuun mukaan pieniä yrityksiä. Kansainvälisen kilpailun kannalta niiden tulisi olla suurempia ja tehokkaampia, mutta kotimaan kilpailun kannalta tämä on vaarallista. Asia pitäisi ratkaista lisäämällä tuontikilpailua, ja toisaalta suomalaisten yritysten pitäisi laajentua ulkomaille.
Leipomoteollisuudessa kahden suurimman konsernin osuus kotimaan tuotannon arvosta on yli 60 prosenttia, ja liha- ja myllyteollisuudessa kolmen suurimman osuus on yli 70 prosenttia. Meijeriteollisuudessa yhden konsernin osuus maidon keruussa ja tuotannossa on yli 80 prosenttia. Kuulostaa kuluttajan kannalta pahalta. Elintarviketeollisuuden keskittyminen muutaman harvan yrityksen ympärille voi olla kustannustehokasta, mutta hintakilpailun kannalta tilanne on huono. Toki joka alalla on myös tuontia, mutta sen osuus esimerkiksi leipomo-, liha- ja meijeriteollisuudessa, erityisesti tuoretuotteissa, on pientä, joskin tuonnin merkitys kasvaa koko ajan.
Kaupan alalla tilanne on hyvin samankaltainen. Kahden suurimman kauppaketjun markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on 76 prosenttia (Taulukko 3). Tukon pilkkominen ja osittainen myynti S-ryhmälle oli kuluttajan kannalta huono päätös. Suomen Lähikauppa Oy:n ympärille olisi pitänyt luoda päivittäistavarakaupan kolmas vahva pyörä. Kilpailu toimii aina paremmin, kun on kolme vahvaa kahden sijasta. Vaikka Lidl toi tullessaan piristystä kaupan kilpailuun, tuntuu kuin se olisi sopeuttanut toimintansa suomalaiseen kilpailuympäristöön.
Taulukko 3. Päivittäistavarakaupan markkinaosuudet vuonna 2008
| Kaupparyhmä | Markkinaosuus 2008, % |
| S-ryhmä | 42,4 |
| K-ryhmä | 33,7 |
| Suomen Lähikauppa Oy | 11,3 |
| Lidl | 5,1 |
| Muut | 7,5 |
| Yhteensä | 100,0 |
Lähde: A.C. Nielsen
Usein on sanottu, että meillä hintojen lasku tulee viiveellä johtuen elintarviketeollisuuden ja kaupan harvakseen tapahtuvista hintaneuvotteluista. Neuvotteluja käydään neljän kuukauden välein, ja hinnat kiinnitetään pääosin ajanjaksoille tammi-huhtikuu, touko-elokuu sekä syys-joulukuu.
Viiveen käyttö perusteluna hitaalle hintojen laskulle kuitenkin ontuu tällä hetkellä pahasti. Tuotantokustannusten lasku alkoi niin kauan sitten, että sen olisi pitänyt näkyä hinnoissa jo useissa neuvotteluissa. Jos selityksiä halutaan esittää, tulisi niiden sisältöä jo muuttaa.
Päivitetty 8.9.2009