Naiset valtaavat esimiespaikkoja
- Urapolut muutoksessa
- Yhä useampi nainen on esimiehenä
- Yhä useamman esimiehenä on nainen
- Nais- ja miesesimiesten ominaisuuksia
- Naiset saavat miehiä parempia arvioita
- Kannustavaa johtamista tarvitaan tulevaisuudessa
- Naisesimiehistä pidetään enemmän kuin miesesimiehistä
- Naisjohtaminen voi lisätä tuottavuutta
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Naisjohtaminen voi lisätä tuottavuutta
Edellä esitellyt tulokset naisten esimiestyön yleistymisestä ja naisesimiehiä koskevista arvioista antavat mielestäni aihetta selkeästi myönteisempään kuvaan naisjohtajuudesta kuin tähänastinen tasa-arvokeskustelu on esittänyt. Voisimmeko jo vähitellen hellittää "lasikatto"-tyyppisestä vaikertelusta? Toki naisia on edelleenkin kannustettava kiipeämään mahdollisimman korkealle, sillä korkeimmalla tasolla tehdään tärkeitä päätöksiä. Lähiesimiestaso on kuitenkin erittäin merkittävä siltä kannalta, miten työntekijät kokevat omat työolonsa ja mahdollisuutensa osallistua ja kehittyä työssään.
Lisäksi on oletettavissa, että naisille tyypillinen johtamisorientaatio on organisaatioiden toiminnan kannalta tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävää. Kuten nykyisissä johtamismalleissa painotetaan, on työntekijöiden oma motivaatio edellytys tuottavalle ja innovatiiviselle toiminnalle. Tätä motivaatiota pystyvät naisesimiehet houkuttelemaan esiin paremmin kuin miesesimiehet. Ehkä johtamiskoulutuksissa tulisikin enemmän pohtia, miten naisille tyypillistä johtamistapaa voitaisiin auttaa yleistymään.
Lähteet:
Bruns, J.M. 1978.Leadership. Harper & Row,
New York.
Collins, J. - Singh, V. 2006. Exploring gendered
leadership. Teoksessa: Women in leadership and management. Toim. D.
McTavish - K. Miller. MPG Books, Cornwall.
Eagly, A.H. 2007. Female leadership advantage and
disadvantage: Resolving the contradictions. Psychology of Women
Quarterly. Vol. 31.
Kanter, R. M. 1977. Men and Women and the
Corporation. Basic Books, New York.
Kontiainen, N. 2006. Esimiehestä kaikki irti?
Teoksessa: Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta.
Toim. A.-M. Lehto - H. Sutela - A. Miettinen. Tutkimuksia 244.
Tilastokeskus, Helsinki.
Lehto, A.-M. 1996. Työolot tutkimuskohteena.
Työolotutkimusten sisällöllistä ja menetelmällistä arviointia
yhteiskuntatieteen ja naistutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksia
222. Tilastokeskus, Helsinki.
Lehto, A.-M. - Sutela, H. 2008. Työolojen kolme
vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Tilastokeskus,
Helsinki.
Lyly-Yrjänäinen, M. - Fernándes Marcías, E. 2009.
Women managers and hierarchical structures in working life.
European Foundation for the Improvement of Living and Working
Conditions.
Palmu-Joronen, A.-L. 2009. Nokia-vuodet. Mitä
johtamisesta voi oppia? Atena, Jyväskylä.
Paoli, P. 1997. Second European Survey on Working
Conditions. European Foundation for the Improvement of Living and
Working Conditions.
Paoli, P. - Merllié, D. 2001. Third European
survey on working conditions 2000. European Foundation for the
Improvement of Living and Working Conditions.
Parent-Thirion, A. - Fernándes Marcías E. - Hurley, J. -
Vermeylen, G. 2007. Fourth European Working Conditions
Survey. European Foundation for the Improvement of Living and
Working Conditions.
Seeck, H. 2008.Johtamisopit Suomessa.
Taylorismista innovaatioteorioihin. Esa Print Oy, Tampere.
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 14.12.2009