Otantamenetelmä on surveytutkimuksen kulmakivi
- Otantateorian kehittäminen avasi padot
- Otoskehikko on todennäköisyysotannan edellytys
- Alipeitto ja kato heikentävät laatua
- Kiintiöpoiminta on kaupallisten yritysten suosima menetelmä
- Kadon vähentäminen sijaisvastaajia käyttäen
- Itsevalikoituvan otoksen pomintatodennäköisyyttä ei tunneta
- Otostutkimusten menetelmävaatimukset eivät ole muuttuneet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Itsevalikoituvan otoksen pomintatodennäköisyyttä ei tunneta
Viime aikoina on alettu yhä enemmän käyttää niin kutsuttuja itsevalikoituvia otoksia. Potentiaalisille vastaajille toimitetaan pyyntö osallistua tutkimukseen, ja tutkimuksesta kiinnostuneet vastaavat. Kutsu voi olla esimerkiksi lehdessä, ilmoituksessa tai internetsivuilla. Usein internetpaneeleille lähetetään vain yleiskutsu.
Itsevalikoituviin otoksiin liittyy monia arveluttavia piirteitä. Ensinnäkin yleensä ei ole mitään keinoa määritellä, ketkä muodostavat perusjoukon, ja saivatko kaikki oletetun perusjoukon jäsenet kutsun. Osallistumis- ja vastaamisprosessia ei myöskään kyetä mitenkään kontrolloimaan.
On todennäköistä, että itsevalikoituvuus aina vinouttaa otoksia. Jos vastaaminen riippuu vain omasta kiinnostuksesta, jäävät kiinnostumattomat tutkimuksen ulkopuolelle. Yleensä itsevalikoituvaan otokseen saadaan pääasiassa sellaisia vastaajia, joilla on voimakas ja usein tunnepitoinen kanta tutkittuun asiaan - myös kiinnostumattomien mielipiteet pitäisi saada mukaan "yleiseen mielipiteeseen".
Päivitetty 14.12.2009