Otantamenetelmä on surveytutkimuksen kulmakivi

  1. Otantateorian kehittäminen avasi padot
  2. Otoskehikko on todennäköisyysotannan edellytys
  3. Alipeitto ja kato heikentävät laatua
  4. Kiintiöpoiminta on kaupallisten yritysten suosima menetelmä
  5. Kadon vähentäminen sijaisvastaajia käyttäen
  6. Itsevalikoituvan otoksen pomintatodennäköisyyttä ei tunneta
  7. Otostutkimusten menetelmävaatimukset eivät ole muuttuneet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Otostutkimusten menetelmävaatimukset eivät ole muuttuneet

Nykyään halutaan tehdä otostutkimuksia, mutta tutkimuksia tehtäessä tulee noudattaa otostutkimusten perusvaatimuksia. Otoksen poiminta on otostutkimusten kriittinen vaihe, koska harhainen otos vie pohjan koko tutkimukselta. Tärkeintä on se, että otos poimitaan satunnaisesti koko tutkittavan perusjoukon sisältämästä kehikosta.

Viime aikoina on tuotettu runsaasti itsevalikoituviin otoksiin perustuvia nettikyselyjä. Nykyään on saatavilla internetiin pohjautuvia tiedonkeruupalveluita, joissa kuka tahansa voi laatia "kyselylomakkeen". Joillakin näitä palveluita tarjoavilla yrityksillä on omat paneelinsa tai näytteenmuodostusmenettelynsä.

Saamieni tietojen mukaan joitakin tällaisia tutkimuksia on tehty myös julkisessa hallinnossa, ja aika ajoin olen tukka pystyssä lukenut niistä tehtyjä johtopäätöksiä. Aina ei huomata, että uusi tiedonkeruutapa ei poista surveytutkimusten menetelmää koskevia laatuvaatimuksia.

Otostutkimusten tuloksia ei koskaan voi osoittaa oikeiksi tai vääriksi: toinen samalla metodiikalla samasta perusjoukosta poimittu otos antaa lähes varmasti eri tuloksen. Tämä niin sanottu otantavirhe on otostutkimusten keskeinen ominaisuus. Tästä syystä otannassa pitää soveltaa menetelmiä, joiden "käyttäytyminen" aina tunnetaan ja jotka on dokumentoitu riittävällä tarkkuudella.

Otostutkimusten kritiikkiin voi vastata vain osoittamalla käytetyn otantamenetelmän pätevyyden. Asian voi ilmaista myös toisinpäin: vain sellaisten tutkimusten tuloksiin kannattaa uskoa, jotka on tehty luotettavia menetelmiä käyttäen.

Lähteet:

Desrosières, A. 1998.The Politics of Large Numbers. A History of Statistical Reasoning. Harvard University Press.
Hansen, M. 1987. Some History and Reminiscences on Survey Sampling. Statistical Science 2/1987.
Kiaer, A. N. 1895. Observations et expériences concernant des dénombrements représentatives. Bulletin of the International Statistical Institute XII/1895.
Kuusela, V. 2009. Suuri lama teki työvoimatutkimuksesta otostutkimusten edelläkävijän. Hyvinvointikatsaus 1/2009.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 14.12.2009